Raija Rintamäki sai ensimmäisen Aarresaari-palkinnon

IBBY Finland jakoi Aarresaari-palkinnon, uuden lasten- ja nuortenkirjallisuuden käännöspalkinnon, tiistaina 27.3.2018 Annantalon auditoriossa Helsingissä. Aarresaari-palkinnolla IBBY Finland haluaa kannustaa ja kiittää lasten- ja nuortenkirjallisuuden kääntäjiä heidän arvokkaasta työstään.

Kääntäjä on kirjan näkymättömin muttei mitättömin tekijä. Hänen nimeään ei ole etukannessa kirjailijan, kuvittajan ja kustantajan rinnalla. Kuvitelma, että on yhdentekevää, kuka kirjan kääntää on harhaa. Hyvä käännös ei tunnu käännökseltä, vaan alkuperäiseltä tekstiltä. Hyvä kääntäjä on taitava tulkki, jota ilman moni ikimuistoinen lukuelämys jäisi kokematta.

Aarresaari
Palkinnon tunnus: Jenni Erkintalo

Ensimmäisen Aarresaari-palkinnon voittaja on Raija Rintamäki käännöksestään lastenkirjaan Onnentyttö Dunne (Kustannus Mäkelä 2016). Ruotsinkielinen alkuteos on Rose Lagercrantzin kirjoittama ja Eva Erikssonin kuvittama, Mitt lyckliga liv. Voittaja valittiin vuosina 2016–2017 Suomessa ilmestyneiden, suomeksi tai ruotsiksi käännettyjen lasten- ja nuortenkirjojen joukosta.

Joka toinen vuosi jaettava Aarresaari-palkinto on arvoltaan 3000 euroa. Palkintosumman rahoittaa Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto Kopiostosta saaduin tekijänoikeuskorvauksin. Palkinnonsaajan valitsee IBBY Finlandin hallitus palkintoraadin ehdotuksesta. Tänä vuonna valintaraatiin kuuluivat FM, käännöstyön opettaja Anne Ketola (Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto), kirjastonhoitaja Marketta Könönen (IBBY Finland) ja kirjastonhoitaja Tuija Mäki (IBBY Finland).

Rahapalkinnon lisäksi jaettiin kaksi kunniamainintaa. Tuomas Nevanlinna sai kunniamaininnan runokirjalla Elukat (Art House 2017). Englanninkielinen alkuteos on Roald Dahlin kirjoittama ja Quentin Blaken kuvittama Dirty beasts. Eeva-Liisa Nyqvist sai kunniamaininnan nuorten fantasiakirjasta Mahti. Korpinkehät 3 (Jalava 2016). Norjankielinen alkuteos on Siri Pettersenin kirjoittama Evna.

Lisätiedot: Marketta Könönen, p. 040 8242 429, marke.kononen@gmail.com

Palkintoperusteet

onnentytto-dunneRaija Rintamäki: Onnentyttö Dunne

Onnentyttö Dunne sekä kirjasarjan muut osat kertovat lämpimästi juuri koulutiensä aloittaneen Dunne-tytön elämästä iloineen ja suruineen. Kirjasarja on Rose Lagergrantzin ja kuvittaja Eva Erikssonin pitkän tiimityön taidonnäyte. Vaikka Dunne on menettänyt äitinsä ja vaikka moni asia jännittää häntä kovasti, hän on maailman onnellisin tyttö saadessaan vihdoin aloittaa koulun. Tarina on selkeä, mutta juonenkäänteiltään dynaaminen.

On harhaluuloa kuvitella, että helppolukuisen, vähätekstisen lastenkirjan osaisi kääntää kuka tahansa. Mitä vähemmän kirjassa on tekstiä, sitä enemmän se kääntäjältään vaatii. Jokainen sana painaa enemmän. Käännöksessään Raija Rintamäki välittää pienillä sanoilla suuria tunteita. Tapa, jolla hän onnistuu tavoittamaan ekaluokkalaisen kielen ja mielen on sykähdyttävä. Sekä lapsen arkiset puuhat että lapsen filosofinen pohdinta on teoksessa käännetty lämpimällä, lasta aidosti ymmärtävällä tavalla. Näin käännöskirja tarjoaa pienelle lukijalle helpon samastumispinnan omaan arkeen ja omiin ajatuksiin.

Käännös sopii hienosti myös Eva Erikssonin veikeän ja ilmaisuvoimaisen kuvituksen rinnalle. Tämä on tärkeää teoksessa, jossa niukkasanaisen tekstin huumori avautuu täysin vasta katsomalla kuvasta, mitä kulloinkin todella tapahtuu. Palkintoraati kiittää myös valinnasta säilyttää tarinan alkuperäiset nimet ja tapahtumapaikat. Näin kirja rikastuttaa suomalaislapsen maailmankuvaa.

Kustannus-Mäkelä on jo vuosikymmeniä pitänyt yllä monipuolista lukutaidon eri vaiheisiin soveltuvaa käännöskirjatarjontaa. Mäkelä on vuosien saatossa etsinyt kääntäjätalliinsa useita poikkeuksellisen taitavia tekijöitä. Palkintoraati kiittää kustantajaa korkeatasoisen käännöskulttuurin edistämisestä ja ehdottaa, että näin ansioituneiden kääntäjien nimet soisi näkyvän myös kirjan kannessa. Juuri tällaisia käännöksiä kaivataan siinä taianomaisessa vaiheessa, kun lapsi vähitellen saa lukemastaan tolkun ja oppii tarinoiden mahdin.

ElukatTuomas Nevanlinna: Elukat

Elukat on käännös, jota Roald Dahlin vannoutunut suomalainen fanikunta sai odottaa 34 vuotta. Kyseessä taisi olla teos, joka odotti oikeaa kääntäjää koko tämän ajan. Dahlin karmivan kutkuttavien runojen uudelleenriimittely ilmaisun raikkautta menettämättä vaatii taitavaa kielellä leikittelyä. Nevanlinna vastaa haasteeseen juuri sillä pontevuudella, jota häneltä saattoi odottaa hänen aiempien suomennostöidensä perusteella. Nevanlinnan kieli on kirjavaa, ilmaisuvoimasta ja ihastuttavan ällöttävää.

Nevanlinna on päivittänyt Dahlin tekstin tähän päivään perustellusti. Siinä missä Dahlin tekstissä pilalle hemmoteltu pikkupoika vaatii väritelevisioita ja itsestään liikkuvia leluja, Nevanlinnan nykyajan räkänokka ruinaa leijulautoja ja pleikkoja.

Runokääntäminen on käännöstyön koetinkivi. Tasapainotellessaan muodon ja sisällön välillä runokääntäjä joutuu usein turvautumaan puoliriimeihin, ymmärrettävästä syystä. Näitä ei kuitenkaan Nevanlinnan työstä löydy: riimit loistavat puhtaudellaan, ja ennen kaikkea yllättävyydellään. Elukat on kannesta kanteen selkäpiitä karmivan ihastuttava teos.

MahtiEeva-Liisa Nyqvist: Mahti

Mahti on palkitun ja kriitikoiden ylistämän Korpinkehät-trilogian päätösosa, jossa kohtaavat rakkaus ja kuolema, hyvä ja paha, sekä tuhon partaalla roikkuvat maailmat. Tarinalle leimallisia piirteitä ovat pohjoisen mytologian yhdistäminen perinteisen eeppisen fantasian kerrontaan. Pettersenin trilogian edessä Eeva-Liisa Nyqvist kohtaa tehtävän, jollaiseen harva kääntäjä pääsee: kääntäessään hän luo suomenkielellä aivan uusia, kokonaisia maailmoja, joita kuvaavia sanoja ei suomesta vielä täysin löydy.

Käännöstyössään Nyqvist välittää Pettersenin kerronnan kauneuden ja voiman, maailmojen tarkan ja yksityiskohtaisen kuvailun, sekä tarinan vaihtelevat tunnelmat. Pettersenin kerrontaa leimaa myös se, että hänen hahmonsa ovat monivivahteisempia kuin monissa muissa vastaavalle yleisölle suunnatuissa kirjasarjoissa. Trilogian päätösosassa päähenkilö Hirka-tyttö kasvaa kovapintaiseksi soturiksi, joka joutuu usein pohtimaan moraalisia valintojaan sekä oman persoonansa harmaansävyjä. Siinä missä useat nuortenkirjat ovat pursuavat ylitsevuotavaa rakkautta, Pettersen on luonut Hirkan ja hänen ihastuksensa välille herkkää, ailahtelevaa kemiaa. Nyqvist on käännöksessään säilyttänyt nämä kerronnan nyanssit.

Eräs käännöstyötä leimaava piirre on ollut myös Pettersenin persoonallisen rytmin säilyttäminen: Kertomusta rytmittävät usein yhden tai kahden sanan mittaiset virkkeet. Vaatii suurenmoista kielikorvaa muotoilla tällaiset virkkeet käännöksessä ytimekkäästi ilman, että luennan sujuvuus kärsii. Nyqvist saa tämänkin vaikuttamaan vaivattomalta. Hänen käännöstyötään leimaavat erityisesti terävät sananvalinnat, tekstin jäntevä rytmi ja kerronnan vaihtelevat sävyt.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s