Aarresaari-palkinto 2020

Aarresaari-palkinnon tunnus on Jenni Erkintalon suunnittelema.

Joka toinen vuosi jaettava Aarresaari-palkinto myönnetään kääntäjälle korkeatasoisesta lasten- tai nuortenkirjan käännöksestä. Aarresaari-palkinnon 2020 on saanut Kaisa Kattelus teoksesta Maailman rikkain poika (Tammi 2018). Englanninkielisen alkuteoksen Billionaire Boy (2010) on kirjoittanut David Walliams ja kuvittanut Tony Ross.

Kunniamainintoja jaettiin kaksi. Toisen sai Hannele Huovi teoksesta Pierun elämää (S&S 2019). Ruotsinkielisen alkuteoksen Fisens liv (2019) on kirjoittanut Malin Klingenberg ja kuvittanut Sanna Mander. Toinen kunniamaininta myönnettiin Marja Kyrölle nuorten fantasiakirjasta Maresin voima: punaisen luostarin kronikoita 3 (Tammi 2018). Kyrö on suomentanut kirjan Maria Turtschaninoffin käsikirjoituksesta Breven från Maresi.

Ibby Finland onnittelee kaikkia voittaneita!
Lue arvosteluperusteet:

Kaisa Kattelus:
Maailman rikkain poika

Alkuteos: David Walliams: Billionaire Boy
Kuvittanut Tony Ross
Kustannusosakeyhtiö Tammi

Maailman rikkain poika on kertomus 12-vuotiaasta Joe Spudista, joka on hävyttömän rikkaan vessapaperitehtailijan poika. Pojan järjettömiä rikkauksia kuvaava kieli on teoksessa Walliamsille tyypilliseen tapaan kirjavaa ja kutkuttavan hauskaa. Kattelus on tarttunut teoksen kieleen ansioituneen suomentajanuransa suomalla varmuudella: suomennos on kevyttä ja nokkelaa tekstiä. Kattelus on onnistunut uudelleenluomaan alkuteoksen muikeat sananvalinnat (esimerkiksi perheen vessapaperibrändin nimi, Freshbum, Puhtopeppu). Alkuteoksen hyrisyttävät sanaleikit on pyöritelty upeasti (esimerkiksi kolme sivua pitkä lista epäonnisista, poikkeuksellisen kiusausalttiista opettajien erisnimistä, kuten Villiam Mattilainen, Johan Onkova ja Eino Jata). Lennokas englanti taipuu luontevan eläväiseksi suomeksi.

Teoksen yleiskäännösstrategia on varsin vieraannuttava: suomennoksessa esimerkiksi hienostokoulun lukujärjestykseen kuuluu Harper’s Bazar -lehden lukeminen ja tweedin historiaa käsittelevät oppitunnit. Päätös sijoittaa suomennos tiukasti brittiläiseen kehykseen on suomalaisen lapsilukijan maailmankuvaa avartava.

Kaisa Katteluksen suomentajanura on ollut huikea. Pelkästään Kustannusosakeyhtiö Tammelle Kattelus on kääntänyt 90 lasten- ja nuortenkirjaa. Hänen ensimmäinen suomennoksensa ilmestyi vuonna 1997. IBBYlle vuonna 2018 antamassaan haastattelussa Kattelus totesi neuvona nuorelle kääntäjälle: ”Älä koskaan käännä tekstin pintatasoa, ymmärrä ja ajattele se suomeksi”. Lapsille ja nuorille käännettäessä tämän merkitys kasvaa entisestään: nuori lukija kaipaa aitoa kieltä johon voi kääriytyä ja jonka avulla voi kasvaa.

Kustannusosakeyhtiö Tammea Aarresaaren palkintolautakunta kiittää sitoutumisesta laadukkaaseen käännöskirjallisuustyöhön ja upeisiin kääntäjiinsä, sekä taidosta yhdistää sopivat kirjat ja kääntäjät.

Hannele Huovi:
Pierun elämää

Alkuteos: Malin Klingenberg: Fisens liv
Kuvittanut Sanna Mander
S&S, 2019

Hannele Huovin suomennos Pierun elämää on verraton oodi Klingenbergin pieruhuumorille. Huovi tavoittaa taitavasti ne keinot, joita suomen kieli tarjoaa pierun syvimmän olemuksen kuvaukseen. Hänen pieruluokittelunsa on vertaansa vailla: teoksessa on rupsuja, hajupommeja, tuhnuja, suhnuja, suhnukoita, prutkuja, prutputusta ja jyrinää. Huovi on tarttunut teoksen huumoriin tosissaan mutta hauskasti. Suomennos on paneutuneen innostunut, ja se säilyttää alkutekstin kepeyden upeasti. Huumorin lisäksi teos tosin tarjoaa myös asiatietoa pieruista; niiden terveysvaikutuksista, niiden suhteesta taiteeseen sekä niiden historiasta.

Runot ovat haastavimpia tekstiä, joita kääntäjä työpöydälleen saattaa saada. Huovin suomennosriimit ovat taidokkaita, rytmikkäitä ja ennen kaikkea raikkaan yllätyksellisiä (esimerkiksi tsaari – peräfanfaari). Suomennos on myös erinomaisella herkkyydellä sidottu Sanna Manderin riehakkaaseen kuvitukseen, joka esittää pierupakarat iloisen pyöreinä ja itse tuhnut hauskan tempperamenttisinä pyörrepilvinä. Pierun elämää on kannesta kanteen kutkuttavan hauska ja ällöttävän ihana paukkuarkku.

Kustantamo S&S:ää Aarresaaren palkintolautakunta kiittää siitä, että ansioituneet käännöskirjat ovat viime vuosina saaneet kustannusohjelmassa yhä enemmän tilaa.

Marja Kyrö:
Maresin voima. Punaisen luostarin kronikoita

Alkuteos: Maria Turtschaninoff: Breven från Maresi. Krönikor från det Röda klostret
Tammi, 2018

Maresin voima. Punaisen luostarin kronikoita on Maria Turtschaninoffin sarjan kolmas osa. Siinä seitsemäntoistavuotias Maresi palaa kotiin Rovasiin Menoksen saaren Punaisesta luostarista, jonne Maresin köyhät vanhemmat ovat tyttärensä vieneet vuosia sitten paremman elämän toivossa. Teos kuvaa Maresin riemukasta ja raastavaa paluuta omiensa pariin sekä hänen kutsumustyönsä vaiheita: Maresi haluaa perustaa tyttökoulun, jossa tytöt voisivat oppia lukemaan. Tie ei ole helppo kylässä, jota raakalaismaiset sotilaat pitävät otteessaan.

Maresin voima on kirjemuotoon kirjoitettu romaani. Marja Kyrön suomennostyön upeimpia piirteitä on se varmuus, jolla suomentaja säilyttää ja luo leimalliset tyylit eri kertojille eli kirjeiden kirjoittajille. Kyrön teksti on runollista ja taianomaista. Kyrö säilyttää suomennoksessaan upeasti Turtschaninoffin luomat jännitteet: päähenkilön naiseksi kasvuun liittyvät ristiriidat, jännitteet naisten ja miesten sekä hyvän ja pahan välillä, Maresin äidin tarinan, josta kirjailija tarjoaa vain pieniä vihjeitä, sekä hieman mystiseksi jäävän Maresin voiman käsitteen. Huomionarvoista on myös se, että Kyrö on suomentanut ruotsinkielisen teoksen käsikirjoituksesta.

Turtschaninoffin teos on oodi lukutaidolle ja lukemiselle – siinä päähenkilö näkee, kuinka mullistavia vaikutuksia lukutaidolla voi ihmisten elämään olla. Marja Kyröstä teos sai ansaitsemansa kääntäjän: suomentajan, joka säilyttää tarinan nyanssit, kerronnan kauneuden ja sen voiman.

Lue lisää Aarresaari-palkinnosta.

Yksi kommentti artikkeliin ”Aarresaari-palkinto 2020

Kommentointi on suljettu.