Arvostelu:Minuutin mittainen ikuisuus

Jason Reynolds

Minuutin mittainen ikuisuus

2021 Otava

Alkuteos: Long Way Down

Kääntäjä: Niko Toiskallio

ISBN: 978-951-1-35031-6

Minuutin mittainen hissimatka. Aika, jona viisitoistavuotiaan Willin elämä vilisee silmien edessä. Alussa Will astuu hissiin mukanaan ase, sillä hän on matkalla kostamaan veljensä Shawnin murhan. Kuten Will on oppinut, läheisen murha tulee kostaa, ja nyt on hänen vuoronsa. Ensin täytyy kuitenkin matkata hissillä seitsemän kerrosta alas. Kerros kerrokselta hissiin astuu lisää läheisiä ihmisiä Willin elämästä. Kerros kerrokselta Will joutuu puntaroimaan kaikkea oppimaansa uusiksi.

Jason Reynoldsin kirjoittama Minuutin mittainen ikuisuus (2021) kertoo elämästä modernissa amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Päähenkilö on teini-ikäinen William Holloman, lempinimeltään Will, joka on kasvanut näköalattomuuden ja väkivallan keskellä koko elämänsä. Kaikkia kirjan henkilöhahmoja yhdistävät samat teemat. Niin aikuiset kuin lapset ovat tottuneita rikollisuuteen, eikä heidän elämiinsä mahdu haaveita tai uskoa väkivallattomasta elämästä, tai siitä, että yhteiskunta voisi auttaa tai muuttaa tilannetta. Willin kuvailu tämän veljen ampumista seuranneesta tilanteesta kuvastaa tätä surullista tottumusta:

NRO 3: KYSYMYKSET

Kytät räiski valoja meidän kasvoille

ja me muututtiin kiveksi.

                           Näkikö kukaan mitään?

nuori poliisi kysy

Se näytti viattomalta, ihan niinku

ei olis koskaan aiemmin tehny tätä.

Tulokkaat tunnistaa aina.

Ne kysyy kysymyksiä

ja oikeesti odottaa vastauksia.

                           Näkikö kukaan ketään?

Mä en nähny mitään,

Marcus Andrews, kulmien

kaikkitietäjä, sanoi.

Jopa se ties, et ei kannata

tietää mitään.

Minuutin mittainen ikuisuus tuo alleviivaamatta esille juuri ylisukupolvisen huono-osaisuuden, eli sosiaalisten ja taloudellisten ongelmien siirtymisen eteenpäin sukupolvelta toiselle. Willin ja hänen läheistensä kokemukset ja kohtalot asettuvat kuitenkin samalla esille todellisina nykypäivän ongelmina. Vaikkei Will säälikään itseään, on suru läheisten kuolemista todellista. Teos osuu myös hyvin ajankohtaiseen aiheeseen, sillä Will, kuten moni muukin nuori, joka tulee sosioekonomisesti heikoista lähtökohdista, leimataan herkästi väkivaltaiseksi ’jenginuoreksi’. Tällöin unohtuu, että kyseessä on yhä lapsi.

Teoksessa nousee esille myös ahdas miehisyys, eli toksinen maskuliinisuus. Will uskoo vakaasti, että niin sanottuja sääntöjä täytyy noudattaa, eli läheisen kuolema tulee kostaa. Nämä tiukat vaatimukset miehisyydestä, eli kovuus, yksin pärjääminen, aggressiivisuus ja tunteettomuus asettuvat tarinan edetessä kuitenkin kyseenalaisiksi.

MITÄ SÄ MEINAAT?

mä kysyin,

koettaen välttää

joutumasta puhumaan

kylmyydestä

mun sydämmessä

ja kuumasta raudasta

mun vyöllä.

Räp-lyriikoita muistuttavat säkeet ovat rytmiltään ja sisällöltään hyvin tehokkaita välittämään tunnelmaa. Säeromaani on nopealukuinen ja samalla myös nopeatempoinen. Tunnelma on ajoittain hengästyttävä, mutta silti lukija pääsee sisälle päähenkilö Willin ajatuksiin. Teos voikin toivottavasti houkuttaa puolelleen monenlaisia lukijoita, myös niitä, joille perinteinen proosakirjallisuus ei lähtökohtaisesti houkuta. Niko Toiskallion käännös on erittäin onnistunut, ja tavoittaa teoksen erilaiset sävyt.

Viime vuosina on säeromaaneita julkaistu myös suomeksi jonkin verran. Kuitenkin juuri nuorten säeromaani on yhä harvinainen. Suomessa kirjailija Kirsti Kuronen on ollut edelläkävijä. Uusin seäromaani Kuroselta on Merikki (2019), joka kertoo ystävyydestä ja oman identiteetin etsimisestä. Myös J.S. Meresmaan Dodo (2020) on kirjoitettu runomuotoisesti, ja käsittelee suuria, mutta samalla monelle nuorelle ajankohtaisia aiheita masennuksesta seksuaalisuuteen. Niin Dodo kuin myös Merikki ovat saaneet kiittäviä arvioita, mikä toivottavasti tuo lisää nostetta kotimaisen nuorten säeromaanien julkaisuun.

Jason Reynolds on itse kertonut, ettei hän itse nuorena löytänyt koskaan kirjallisuutta, johon samaistua. Räp-lyriikat avasivat hänelle tien runouteen ja kirjailijaksi. Minuutin mittainen ikuisuus, alun perin Long Way Down, julkaistiin Yhdysvalloissa 2017. Myös tuolloin, kuten tälläkin hetkellä, käytiin kiivasta keskustelua aseiden rajoittamisesta. Suomennettu versio vuonna 2021 osoittaa, miten vähän on lopulta muuttunut viime vuosina. Teos on taas ajankohtaisempi kuin koskaan.

Jaana Pesonen 4/2021

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.