[ARVIO] Länsimaisten klassikoiden taltutusta

Maria Laakso
Taltuta klassikko! goes länsimainen kirjallisuus
kuv. Johanna Rojola
Tammi 2021
ISBN 978-952-04-3184-6

Mainio asia, että nuorille suunnattu, kotimaisen kirjallisuuden klassikkojen lukemiseen liittyviä yleissivistyksen aukkoja avannut ja riemukkaalla tavalla lukukoukkuja tarjoava Taltuta klassikko! (Tammi 2019) on saanut länsimaista kirjallisuuden kaanonia käsittelevän jatko-osan nimeltä Taltuta klassikko! goes länsimainen kirjallisuus (Tammi 2021).

Kaanonillahan tarkoitetaan tiettyjen kirjailijoiden luokittelua poikkeuksellisen
merkittäviksi länsimaisen kirjallisuuden kannalta. Kyse on kaunokirjallisuuden
arvojärjestyksestä, vähittäin muuttuvasta hierarkiasta, jonka muodostumiseen
vaikuttavat varsinkin kirjallisuuskritiikki, kirjallisuushistoriat ja kirjallisuuden opetus. Kirjallisuuden valtakaanon on perinteisesti miesvaltainen, mutta tässä teoksessa on kuudentoista kanonisoidun kirjailijan joukkoon valittu sentään neljän naisen mestarilliset teokset eri aikakausilta: Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo, Mary Shelleyn Frankenstein, Virginia Woolfin Mrs. Dalloway ja Toni Morrisonin Minun kansani minun rakkaani.

Taltutusopas etenee periodeittain, ja kirjan kirjoittaja, kirjallisuudentutkija Maria Laakso avaa kunkin aikakauden kirjallisuuden ominaispiirteitä kiinnostavasti antiikista nykykirjallisuuteen. Sarjakuvataiteilija Johanna Rojolan eli Rojun kuvitus sopii erinomaisesti kirjan henkeen ja syventää lukuelämystä.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkökulmasta on erityisen kiinnostavaa lukea valistusajan kirjallisuudesta luvut Daniel Defoen Robinson Crusoesta ja Jonathan Swiftin Gulliverin retkistä, sillä nämä alun perin aikuisille kirjoitetut teokset on mukautettu myös lasten- ja nuortenkirjoiksi.

Tositaltuttajille on tarjolla lisävinkkejä kunkin aikakauden klassikoista. Kirjan loppuun on koottu klassikkotietokilpailu, jonka voi pitää perheelleen, kaveripiirilleen tai äidinkielenopettajalleen.

Kirja on ilmestynyt myös Minttu Mustakallion lukemana äänikirjana. Hän toteaa kirjasta näin: ”Jos tämä kirja madaltaa yhdenkin epäilevän nuoren lukijan kynnystä tarttua länsimaisiin klassikkoteoksiin, se on paikkansa ansainnut! Minä nauroin kun luin, myös nöyränä omia sivistysaukkojani täydentäen. Loistoteos, joka koukuttaa lukemaan lisää!”

Mikä tekee lukuelämyksen niin riemastuttavaksi? Kirjan kieli! Yleiskieli on määritelty kielimuodoksi, jota käytetään muun muassa sanomalehtien, television ja radion uutisissa, oppikirjoissa, tietokirjoissa, asiakirjoissa, käyttöohjeissa ja tiedotteissa.

Tietokirjaperinteeseen kuuluu siis yleensä yleiskielisyys ja asiatyyli. Maria Laakso poikkeaa niistä rohkeasti tämänkin kirjansa esitystavassa. Hän kirjoittaa letkeän puhekielisesti vapaampaa rakennetta käyttäen ja pääsee tällä tavoin lähelle nuoria lukijoita, joille teos on suunnattu. Rikkomalla tietokirjan totuttua kanonisoitua esitystapaa kirja on tuoreen oloinen ja mukaansatempaava. Spoiler alert!!! -varoitukset estävät klassikkoteosten juonipaljastukset, ellei sitten aivan vasiten halua nauttia niistäkin tätä erinomaista kirjaa lukiessa.

Teresia Volotinen 12/2021

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.