Arabian kieli ja lastenkirjakääntäjän haasteet

Mira Pihlström

Referaatti Maria Pakkalan luennosta ”Kieli- ja kulttuurisidonnaisuus lasten- ja nuortenkirjallisuuden arabiantamisen haasteina” osana Studia generalia -luentosarjaa ”Lastenkirja kääntäjän kädessä” Tampereen yliopistolla 9.10.2018.

Kääntäjä Maria Pakkala esittelee haasteita, joita kohtaa kääntäessään suomenkielistä lasten- ja nuortenkirjallisuutta arabiaksi. Pakkala kertoo, että arabia on diglossinen kieli, eli puhuttu kieli poikkeaa kirjoitetusta kielestä. Arabiankielinen maailma koostuu yhdeksästätoista eri valtiosta, joissa kaikissa puhutaan erilaista kieltä. Ne poikkeavat toisistaan niin paljon, että Pakkala kutsuu niitä eri kieliksi. Puhutulla arabialla ei kuitenkaan ole virallisen kielen asemaa. Sitä toimittaa modern standard arabic, kirjakielinen arabia, jota käytetään kouluissa, politiikassa ja julkisessa elämässsä, mutta joka Pakkalan mukaan ei ole kenenkään äidinkieli.

Pakkala_luentosali1

Pakkala toteaa, että arabimaailmassa vain harva osaa virallista kieltä täydellisesti ja sen oppiminen vaatii vuosien pitkäjänteistä työtä. Se on kuitenkin opetuskielenä kouluissa, ja koska lapset eivät osaa sitä kouluun mennessään, koulunkäynti on haastavaa. Pakkala kertoo, että lasten oman kielen taidot eivät pääse kehittymään. Myös kirjakielen kehitys on hidasta, koska kyseessä ei ole elävän elämän kieli. Arabian kielitieteilijöiden näkemys kuitenkin on, että virallinen arabia on ainoa oikea arabian kieli.

Lasten- ja nuortenkirjallisuuden näkökulmasta haasteena on, että painettua kirjallisuutta on saatavilla ainoastaan virallisella kielellä. Pakkala toteaa tämän tarkoittavan, että lapsille ei ole tarjolla kirjoja heidän omalla kielellään, ja aikuisen on tulkattava kirjat lapselle. Kääntäjän työhön haastetta tuovat myös arabimaissa kielletyt aiheet, joista esimerkiksi huumeet, seksuaalisuus ja politiikka ovat suomalaisessa nuortenkirjallisuudessa usein esiinnousevia asioita.

Kustantamispuolella haasteita asettaa Pakkalan mukaan se, että arabimaiden välillä on näkemyseroja siitä, mitkä ovat sopivia aiheita lasten- ja nuortenkirjoissa, ja kustantamot pyrkivät luonnollisesti julkaisemaan kirjoja, joilla on mahdollisimman laaja markkina-alue. Kustantamoilla on myös taipumus keskittyä oppimista edistävien, hyödyllisten kirjojen julkaisemiseen. Pakkala toteaa, että Suomea arvostetaan etenkin vauraissa öljymaissa, ja niihin viedään paljon suomalaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s