[arvio] Pirjo Suvilehto: Oi ihana satu. Lasten ja nuorten kirjallisuusterapia

Pirjo Suvilehto
Oi ihana satu. Lasten ja nuorten kirjallisuusterapia
Avain 2020
ISBN 978-952-304-213-1

Kirjallisuusterapia-termiä on käytetty ensi kerran 1916. Nyt käsite on käytössä monissa yhteyksissä. Sillä on yhdistyksiä ja aikakauskirjoja. ”Kirjallisuusterapia on kirjallisuuden ja terapian yhteenliittymä, jolloin kirjallisuus on hoidon ja kuntoutuksen palveluksessa.”

Pirjo Suvilehto luotaa aluetta laajalti päiväkodista, vapaa-ajan kerhoihin, koteihin, kouluun ja sairaaloihin. Kliinisenä se rajoittuu terveydenhuoltoon ja sairaaloihin. Sitä käytetään mielenterveyden ongelmissa koulutetun terapeutin ohjauksessa.

Pedagogista ja kehityksellistä kirjallisuusterapiaa käytetään kotona, päiväkodissa, koulussa ja vapaa-ajan ryhmissä. Sen työmuodot ovat mitä moninaisimmat. Lukupiirissä vertaiskokemusten kuuleminen on terapeuttista.

Sen tavoitteena voi olla ”itsetuntemuksen ja itsensä arvostamisen kasvu, mielihyvä, lasten haastavien tilanteiden kohtaaminen kirjallisuuden avulla”. Se on myös kirjallisuuden ohjausta, lukemisen harrastamisen tukemista ja sopivan lukemiston yhdessä löytämistä.

Kirja tai teksti on lukijalle peili, josta hän voi tarkastella itseään, puntaroida elämäntapaansa ja arvovalintojaan.  Pirjo Suvilehto esittää runsaasti esimerkkejä ja kertoo monenlaisia tarinoita kirjallisuuden parantavasta vaikutuksesta. Lasten osalta hän esittää, että satu on taidemuoto, jota lapsi ymmärtää paremmin kuin mitään muuta taiteen muotoa. Pienen lapsen kanssa luetaan lapselle mieluisia kirjoja yhä uudestaan. Ne kannustavat käsittelemään lasta mietityttäviä asioita.

Kirjassa esitellään sadutus, kerrontaterapia, muistojen lipasto, myyttinen tarina, luova kirjoittaminen, päiväkirja, unityöskentely, eläinkirjallisuusterapia, terapeuttinen kuvakirja ym. Masennus ja ahdistuneisuus, kuten eri ikävaiheiden, varsinkin nuoruuden, haasteet tulevat monin esimerkein esiin. Lastenkirjan kirjallisuusterapeuttinen analyysi sisältää henkilöt, henkilöiden väliset suhteet, ympäristön, tematiikan, tunnetilan ja tarinan päätöksen. Kerrontaterapiassa lapsi kertoo tarinaa, jota terapeutti jatkaa mahdollistaen tarinalle korjaavan ja rakentavan päätöksen.  Eri tunnetiloihin ja elämänvaiheisiin sopivia kirjoja luetellaan runsaasti.

Katri Karasma 10/2020

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.