Eeva-Liisa Nyqvist odottaa Siri Pettersenin kirjoja henkeään pidätellen

Haastattelijana Tuija Mäki

Olen Eeva-Liisa Nyqvist. Olen syntynyt Turussa ja asun nykyään Helsingissä perheeni kanssa. Valmistuin aikoinani kieltenopettajaksi, mutta kaipasin päivätyöni oheen jotain muuta. Koska olen aina rakastanut lukemista ja ollut kaunokirjallisuuden suurkuluttaja, aloin lähetellä käännösnäytteitä kustantamoille ja pääsin sillä tavalla pikkuhiljaa alalle. Perustin oman toiminimen vuonna 2008, mikä on sopinut hyvin nykyisen päivätyöni rinnalle. Ensimmäiset kansiin päässeet käännökseni olivat kaksi tanskalaista keittokirjaa.

Käännän ruotsista, norjasta, tanskasta ja englannista suomeen. Olen opiskellut myös ranskaa, mutta en ole jostain syystä koskaan päässyt suomentamaan ranskasta. Tutkin varsinaisena päivätyönäni, miten suomenkieliset kielikylpyoppilaat hallitsevat ruotsin kielioppia. Käännän yleensä kotona, yleensä iltaisin päivätyöni jälkeen.

Käännän yleensä yhden työn kerrallaan. Jos samaan aikaan tarjotaan jotain pientä, esimerkiksi lyhyttä lastenkirjaa, voin toki ottaa sen työn alle ja palata sitten takaisin isomman toimeksiannon pariin. Aloitan lukemalla lähdetekstin huolellisesti (joskus muutamankin kerran). Teen yleensä ensin raakakäännöksen, jonka jälkeen alan miettiä ja hioa yksityiskohtia. Muitakin tapoja tietysti on, mutta tämä sopii minulle. Työn sujuvuuteen vaikuttaa eniten lähtöteksti. Hyvä teksti saattaa viedä toiseen maailmaan, erinomainen teksti ei jätä vaihtoehtoa. Toisaalta kääntäjän tulee hoitaa oma osuutensa mahdollisimman tyylikkäästi, vaikkei alkuteksti kovin suurta taidetta olisikaan. Tietolähteitä käytän monipuolisesti (sanakirjat, internet, relevantti tietokirjallisuus), mutta parasta tietysti on, jos neuvoa voi kysyä kirjailijalta itseltään.

Ehkä suurin muutos työtavoissani on ollut se, että aloin muutama vuosi sitten suomentaa kaunokirjallisuuttakin Tradosin avulla. Olin käyttänyt sitä aiemmin vain asiateksteissä, mutta päätin kokeilla, toimisiko se kaunokirjallisuudessakin. Oli mielenkiintoista huomata, että kääntäminen käy nyt nopeammin, kun aikaa ei kulu katseen seilatessa kirjasta näytölle ja takaisin, vaan alkuteksti ja käännös ovat näytöllä näppärästi rinnakkain. Myös ohjelman suoma mahdollisuus rakentaa sanalistaa käännöstyön aikana on helpottanut kääntämistä, kun käsinkirjoitettujen muistiinpanojen selaaminen on vähentynyt. Tradosia käyttäessä ei myöskään tarvitse pelätä hyppäävänsä vahingossa jonkin lauseen yli.

Käännän kaikenikäisille lapsista aikuisiin, ja lukijoiden tarpeet on aina huomioitava kääntäessä. Selkeys, sujuvuus, monipuolinen sanavarasto ja uskollisuus alkutekstille ovat kuitenkin aina yhtä tärkeitä. Omia kirjailija- tai lajisuosikkeja minulla on paljon. Esimerkiksi Siri Pettersenin kirjoja odotan aina henkeäni pidätellen ja käännän sitten euforisessa tilassa, koska saan olla mukana tekemässä mestariteosta. Fantasian suomentaminen on muutenkin kiehtovaa ja haasteellista. Myös lasten ja koko perheen tietokirjat ovat usein ihania.

Olen joskus joutunut kieltäytymään kovin paljon teknillistä terminologiaa sisältävistä romaanikäännöksistä. En yksinkertaisesti hallitse alaa tarpeeksi, ja lukijat ansaitsevat mielestäni käännöksen, joka on tehty hyvin eikä vain vähän sinne päin. Hion käännöksiä niin pitkään, että olen niihin yleensä tyytyväinen. Lyöntivirheiden löytäminen valmiista kirjasta on väistämätöntä, mutta aina yhtä kamalaa. Silloin ei voi muuta kuin toivoa uutta painosta, josta virheet voi korjata.

Kenen kirjoja tai minkä kirjan haluaisin kääntää? Tarkentava kysymys: kuinka monta kymmentä sivua voin käyttää tähän vastaamiseen? Kääntämättömiä helmiä löytyy (suomenruotsalaisestakin) kaunokirjallisuudesta enemmän kuin moni uskoisikaan. On mahdotonta nostaa tässä esiin yksittäisiä nimiä.

Olenko suomentaja vai kääntäjä? En ole koskaan miettinyt asiaa tuolta kanalta. Koska käännän vain äidinkieleeni suomeen, suomentaja on varmaan ihan pätevä termi.

Saan aika harvoin palautetta käännöstyöstäni. Kirjablogeissa saatetaan joskus mainita kääntäjä, mutta toisaalta vastaan voi tulla myös kommentteja tyyliin: ”Kirjailija X:n suomi on sujuvaa ja rikasta”. Sellainen kommentti huvittaa varsinkin, kun on omin korvin kuullut kirjailijan sanovan, että hän osaa neljä sanaa suomea, ja tarkentavien kysymysten myötä käy ilmi, että neljättä sanaa ei ole olemassakaan. Työ on onneksi kuitenkin itsessään niin palkitsevaa, ettei näkymättömyys haittaa. Ja toisaaltahan on kai hyväkin merkki, ellei kääntäjän läsnäolo pistä silmään.

Minkä neuvon antaisit kääntäjäksi aikovalle nuorelle? Minkä neuvon itse olisit halunnut kuulla aloittaessasi käännöstyöt? On tärkeää hallita hyvin kieli, josta kääntää, mutta vielä tärkeämpää on hallita hyvin kieli, jolle kääntää. Jörn Donnerin sanoin: Lukeminen kannattaa aina.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s