Kalevalan shamanistinen maailma

Pirkko Ilmanen

Entressen kirjastossa Espoon keskuksessa on jo useiden vuosien ajan järjestetty koululaisille esityksiä Kalevalasta. Samalla olemme avanneet kalevalaiseen runouteen kudottua shamanistista maailmankuvaa.

kalevalaiset
Pirkko Ilmanen ja Henri Hiljander

Työskentelen itse Entressen kirjaston lastenkirjastonhoitajana. Yhdessä Iso Omenan kirjaston kollegani Henri Hiljanderin kanssa pukeudumme shamaaneiksi ja johdattelemme lapsia myyttiseen maailmaan moniaistisesti. Olen itse pohjakoulutukseltani folkloristi ja avaan Kalevalaa sen valossa. Henri puolestaan loitsuaa lapsista kipuja pois, nostattaa lempeä ja lähettää manauksia mm. kännykkävarkaalle. Aputyövälineinään hänellä on muun muassa hirvensarvisauvaan sidotut karhunluiset taikakalut ja oma rumpu. Henri on itseoppinut myyttirunoilija ja hän esittää myös omaa runonlaulantaa. Omien upeiden piirrostensa avulla hän esittelee shamanistien maailmankuvan saloja ylisestä maailmasta aliseen maailmaan.

Itse esittelen kuvallisen esityksen avulla Kalevalan hahmot ja juonilinjat pääpiirteissään ja herättelen lapsia pohtimaan esimerkiksi myyttiä. Miksi karhu on pyhä eläin? Mikä on shamaani ja sanamagia? Miten aikoinaan syntyivät uskomukset haltijoista? Miten kalevalainen maailma näkyy meidän ajassamme? Kukaan lapsista ei yleensä tiedä, että esimerkiksi kiroileminen on jäänne muinaisista manausloitsuista. Yllätys on yleensä sekin, että kotimainen rap-musiikki kulkee samalla poljennolla kuin vanha runolaulu, tai että heavy-musiikin sanoituksiin ammennetaan yhä aineksia myyttisestä kansanuskosta. Myös nimistöstämme ja yritysten logoista löytyy paljon kalevalaisia symboleita karhusta Sampoon. Oppilaiden kanssa on hauskaa pohtia myös, olisiko nyky-Suomen seppä Ilmarinen Nokian kännyköiden kehittäjä? Entäs olisiko Cheek Väinämöinen? Kuka olisi Louhi tai Aino?

Joskus kirjaston Kalevala-tapahtumissa kanteleduo on laulanut ja soittanut tai Kalevalaa ja Kanteletarta on luettu ääneen. Olemme myös järjestäneet perhepäivän kalevalaisen mytologian hengessä. Silloin runous nostettiin koko perhepäivän teemaksi ja Seppä Ilmarinen takoi pinssejä. Lapsille oli runo-ongintaa ja runo-oraakkelilta sai tilata runomuotokuvan itsestään. Aikuisetkin kiinnostuivat suuresti runomuotokuvista. Ryhdyimme runolle oikein joukolla! On ollut ilahduttavaa todeta, miten Kalevalan henki elää yhä urbaanien ihmisten mielissä ja herää henkiin, kun siihen hiukan puhaltaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s