Keskustelunavauksia ja toivoa tulevaisuuteen. Mielenterveys aiheena nuortenkirjallisuudessa

Pia Göös

Nuortenkirjallisuudessa tartutaan rohkeasti erilaisiin teemoihin, jotka koskettavat kuohuvaa elämänvaihetta eläviä nuoria. Mielenterveys aiheena ei ole tästä poikkeus: nuortenkirjallisuudessa käsitellään esimerkiksi väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, päihteitä ja niistä aiheutuvia ongelmia. Selviytyminen, toiveikkuus ja avun saanti ovat usein tarinan käännekohtia. Vaikka kaikki tarinat eivät saisi onnellista päätöstä,  toiveikkuuden tarjoaminen tulevaisuuteen on kuitenkin usein tarinassa läsnä.

Verrattuna lastenkirjallisuuteen nuortenkirjallisuudessa vaikeita aiheita käsitellään realistisemmin, eikä tapa käsitellä asioita ole yhtä etäännytettyä tai pehmennetyä. Vastaavasti aikuisten kirjallisuudessa asioilla saatetaan mässäillä tarpeettoman paljon tai käyttää niitä tehokeinoina.

Realistisen ja arkea avaavan kuvauksen kautta nuoret saavat tietoa ja kokemuksen siitä, että vaikeista asioista voi selvitä. Tunne siitä, ettei ole yksin voi olla ratkaisevan tärkeä. Kirjallisuus auttaa samaistumaan ja sanallistamaan asioita. Tunteiden ja asioiden sanallistaminen helpottaa asian käsittelyä. Tunne- ja empatiataidot kehittyvät tällaisten tarinoiden avulla.

Nuorten Voimavarasto

Espoossa järjestettiin syyskuussa 2017 nuorille suunnattu Voimavarasto-tapahtuma, jossa tarjottiin nuorille vinkkejä hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Paikalle kutsuttiin Itä-Espoon alueelta kaikki yhdeksännet luokat ja kaksipäiväisen tapahtuman aikana tavoitettiin yli 1000 nuorta. Tapahtumaan osallistui useita eri toimijoita, jotka tarjoavat tukea nuorille kasvun ja elämän eri vaiheisiin.

Mukana olivat myös kirjavinkkarit Aila Kaunisvaara ja Joona Koiranen. Kirjastolaisilla oli tapahtumassa oma huone, joka oli sisustettu viihtyisäksi ja turvallisen tuntuiseksi. Jokaisella luokalla oli aikaa vierailla huoneessa noin 15 minuuttia, jona aikana kirjavinkkarit vinkkasivat heille kirjoja ja tarinoita sekä keskustelivat nuorten kanssa.

IMG_9489
Joona Koiranen ja Aila Kaunisvaara

”Tapahtumassa me haluttiin tarjota nuorille sellaista voimauttavaa tukea kasvuun ja hyvinvointiin. Kirjallisuuden ja tarinoiden kautta voidaan avata ja kuvittaa niitä huolia ja tilanteita joita nuorilla voi kasvuvaiheessa olla”, Aila Kaunisvaara kertoo.

Mielenterveysaiheiden käsittely nuortenkirjallisuudessa on tärkeää ja hyödyllistä monin eri tavoin. Vaikka aihe ei koskettaisi itseä, on hyvä ymmärtää erilaisia tilanteita ja asioita, jotta osaa ymmärtää muita ihmisiä paremmin.

Kaunisvaara kehoittaakin sekä nuoria että aikuisia lukemaan nuortenkirjallisuutta: ”On viisautta tutkia asioita, jotka eivät itseä välttämättä edes kosketa. Nuortenkirjallisuudessahan usein on jokin ongelma tai asia tai särmä, jota käsitellään ja se saa onnellisen päätöksen ja nuortenkirjallisuus antaa aina toivoa tai tarinassa tapahtuu positiivinen käänne ratkaisua kohti.“

Kirjavinkkarina Kaunisvaara hyödyntää vaikeita asioita käsittelevää kirjallisuutta monin tavoin: Niistä tarinoista tulee sellainen tatsi ajan hermolle. Osaa paljon paremmin reagoida tilanteessa, jossa nuori tarvitsee tukea.“

Kirjallisuuden avulla voi avata uusia näkökulmia ja tarjota sitä toivoa. Pienikin pätkä tai kohtaus kirjasta avaa keskustelua. Oppilaiden kanssa syntyy keskusteluita sekä luokka- että yksilötilanteissa. Tarinan avulla syntyneestä keskustelusta voi oikeasti poikia tosi tärkeä avaus jollekin kipeälle jutulle ja saada tilannetta eteenpäin.“

Teksti tai tarina on ulkoistettu ja luo turvallisen ilmapiirin ja tavan käsitellä vaikeitakin asioita. Nuoren ei tarvitse paljastaa kertovansa omasta tai kaverin elämästä, vaan hän saa turvallisen tavan kertoa asioista ja huolista ja mahdollisuuden saada aikuiselta apua ja neuvoja tilanteeseen.

Joonan Koirasenkin mielestä kirjallisuuden hyödyntämisellä voi olla merkittävä rooli. Hän hyödyntää työssään kirjavinkkarina uusia tarinoita kertomalla ajankohtaisista asioista ja ilmiöistä nuorille. Esimerkiksi Holly Bournen Oonko ihan normaali? tekee näkyväksi pakko-oireista häiriötä ja Siri Kolun Kesän jälkeen kaikki on toisin kuvaa transaihetta. Tarinoiden kautta tärkeät asiat tulevat tutuksi kohdeyleisölle.

Koiranen on koulutukseltaan myös kirjallisuusterapiaohjaaja. Kirjallisuusterapiassa kirjoittamisen tai lukemisen kautta käsitellään vaikeita asioita ja pyritään parantamaan itsetuntemusta. Ohjaaja valitsee joko valmiita tekstejä käsiteltäväksi tai ohjaa kirjoittamista ja tekstin kautta syntyvää käsittelyprosessia. Koirasen mielestä kirjallisuudella voi olla merkittävä vaikutus hyvinvointiin ja kykyyn käsitellä asioita.

Aila Kaunisvaaran lukuvinkit:

Rainbow, Rowell: Eleanor & Park – Rankka realistinen tarina kiusaamisesta, väkivallasta, ystävyydestä ja luottamuksesta. Kirjassa tulee esille voimattomuus pahuuden edessä ja teoksessa on tarttumapintaa monenlaisille asioille.

Bourne, Holly: Oonko ihan normaali? – Kirjassa päähenkilönä 16-vuotias tyttö, joka on kärsinyt kolme vuotta pakko-oireisesta häiriöstä ja yleisestä ahdistuksesta. Hän on toipumassa ja lopettamassa lääkitystä ja aloittaa uudessa koulussa. Stressi uudessa ympäristössä kuormittaa ja sairauden kanssa tulee takapakkia.

Schiefauer, Jessica: Ester & Isak – Rankka tarina kahdesta nuoresta, joista tulee pari. Ester on tarvitseva ja Isak tuntee tukehtuvansa suhteeseen. Isak on jättämässä Esteriä. Isakin veli on tutustunut äärioikeistolaiseen nuoreen, ja tapahtuu pahoinpitely, jossa Isakin veli on paikalla. Suhteen dynamiikka muuttuu yhtäkkiä, kun Isak tarvitsee tukea. Kirjassa käsitellään ihmissuhteiden dynamiikkaa, läheisriippuvuutta ja vallankäyttöä.

Joona Koirasen kirjavinkit:

9789511314271Niemi, Mikael: Aivot pellolle – Yläkouluikäinen poika, jolla ei ole nimeä ja jota kukaan ei huomaa. Poika päättää, ettei aio jäädä enää huomaamattomaksi. Hän alkaa tehdä kaikenlaisia tempauksia, joilla saa negatiivista huomiota. Ystävystyttyään toisen pojan kanssa hän huomaa, että vakavempiakin ongelmia voi olla kuin huomaamattomuus.

Ness, Patrick: Hirviön kutsu – 13-vuotiaan pojan äiti on sairastunut syöpään ja tekee kuolemaa. Poika on todella vihainen, eikä pysty oikein käsittelemään asiaa. Yöllä hautausmaan viereinen marjakuusi herää eloon ja alkaa kertoa pojalle tarinoita.

Sumanen, Nadja: Terveisin seepra – Iriksen elämässä kaikki on periaatteessa hyvin. Iris kärsii kuitenkin ahdistuksesta ja viiltelee itseään. Poissaolojen vuoksi Iris passitetaan psykologille, joka neuvoo etsimään kirjeenvaihtotoverin. Iris löytää Runotytön, jolla on haave.

Kuronen, Kirsti: Piruettiystävyys – Elli on täydellisyyteen pyrkivä kympin tyttö. Epävarmuus kuitenkin syö Elliä: hän vertaa itseään muihin eikä usko, että kukaan pitää hänestä. Nuoren tytön suorituspaineet harrastuksissa, koulussa, kaveripiirissä ja kotona voivat käydä ylivoimaisiksi.

Voimavarasto_juliste_jakoon(1)

Voimavarasto_kirjavinkit pdf-tiedostona

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s