Kirahviäiti ja Žirafia mama: tarinoita suomeksi ja slovakiksi

Anni Kansonen

Referaatti Alexandra Salmelan luennosta ”Kirahviäiti / Žirafia mama – (lähes) identtiset kaksoset” osana Studia generalia -luentosarjaa ”Lastenkirja kääntäjän kädessä” Tampereen yliopistolla 25.9.2018.

Kirjailija Alexandra Salmela esiintyi 25.9.2018 Tampereen yliopistolla, Studia generalia -luentosarjan vierailijana. Salmela kertoi puheenvuorossaan kirjansa Kirahviäiti ja muita hölmöjä aikuisia kirjoitusprosessista. Kirja sisältää 21 lyhyttä tarinaa, joissa hän pohtii lasten ja aikuisten välistä suhdetta. Tarinat ovat omia kokonaisuuksiaan, mutta luovat ehjän kasvukertomuksen kirjan edetessä. Salmela kuvaileekin ensimmäistä ja viimeistä tarinaa kehystarinoiksi, joiden välillä lasten suhtautuminen aikuisiin muuttuu.

Alexandra Salmela esittelee teoksia Kirahviäiti ja Zirafia mama

Kirja on kirjoitettu sekä suomeksi että slovakiksi. Näitä erikielisiä teoksia ei kuitenkaan voida Salmelan mukaan pitää toistensa käännöksinä, vaan molemmat voidaan luokitella alkuperäisteoksiksi. Slovakiassa syntynyt Salmela kertoikin työstäneensä molempia kirjoja osin samanaikaisesti. Lisähaastetta asetti myös 1800 merkin raja, jossa kirjailija halusi pysyä säilyttääkseen lastenkirjojen tiiviin muotoilun. Kirjailijan toiveena oli myös pitkien sanaleikkien sijaan säilyttää tarinan juonivetoisuus. Perfektionistiksi itseään kuvaileva Salmela koki merkkirajan vaativaksi ja joutuikin joustamaan siitä tarinoiden yhtenäisyyden säilyttämiseksi.Kirahvi

Kahdella kielellä kirjoittaminen antoi Salmelalle mahdollisuuden tutkia tekstiään kääntäjän lailla. Suomen ja slovakin kielen erojen lisäksi kirjailijan täytyi pohtia myös kulttuurillisia eroavaisuuksia. Eri väestöt, tavat ja suhtautuminen ympäröivään maailmaan aiheuttivat kirjailijalle haasteita. Näennäisesti pieni asia, hahmon nimi, pakotti pohtimaan tekstiä myös vähemmistön näkökulmasta. Nimestä haluttiin tekstiin särmää, mutta se ei saanut olla leimaava.

Tarinat sisältävät Salmelan mukaan paljon symboliikkaa ja jopa ”hirveitä asioita”, joiden tarkoitus on antaa sekä lapselle että aikuiselle ajateltavaa. Lapsikorjaamon kaltaisten tarinoiden tarkoitus on osoittaa, että ihminen on arvokas, vaikkei olisikaan täydellinen. Kirjailijan mukaan tarinoissa on opetus ja niissä käsitellään lapsen asemaa ja turvallisuutta. Aina suhteen vastuullinen ja vakava osapuoli ei olekaan aikuinen, vaan joskus lapsi on aikuista konservatiivisempi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s