Kustannusalan yhteispeliä poikkeusaikoina

Tuula Pere

Onko korona-aika perinteisen kirja-alan surma, vai tarjoaako se myös tuoreita mahdollisuuksia? Miten kustantajat kautta maailman sopeutuvat uusiin tapoihin toimia etänä ja digitaalisesti – vaikkapa kokoontumalla virtuaalisille kirjamessuille?

Kirjan merkitys on korostunut poikkeusoloissa, ja sen puolesta on liitytty taistelemaan henkisten ja fyysisten rajojen estämättä. Asialla ovat kustantajien lisäksi kirjastot, kirjakaupat ja oppilaitokset sekä agentit ja kirjailijat. Valtiollista tukeakin on monissa paikoissa tarjolla, sillä kirjojen välttämättömyys niin yksilöiden kuin yhteiskunnan kannalta on havaittu.

Publishers Without Borders – hymyjä ja kokemusten vaihtoa yli rajojen

Keväästä 2020 tuli myös kustannusalalla kovin erilainen kuin oli suunniteltu. Maaliskuusta alkaen kansainväliset kirjamessut yksi toisensa jälkeen peruttiin tai siirrettiin. Kirja-alan toimijat olivat hämmennyksen vallassa, ja taloudelliset uhkat alkoivat kasaantua. Tässä sekavassa tilanteessa Kanadan Montrealissa asuva kustantaja Simon de Jocas (Éditions Les 400 coups) sai ajatuksen yhteistyön virittämisestä yli rajojen.

Kirjakauppa Bolognassa. Kuva: Tuula Pere

Kun Simon de Jocas sai kumppanikseen intialaisen Prashant Pathakin (Wonder House), ideasta kasvoi nopeassa tahdissa Facebook-ryhmä Publishers Without Borders (PWB). Ryhmään kuului kesäkuun puoliväliin mennessä jo lähes 3200 jäsentä, ja lisää jäseniä virtaa tasaisesti. Keskeisiä henkilöitä ryhmän toiminnassa ovat myös Iso-Britanniasta käsin kustannusalan konsulttina toimiva Emma House sekä Fatimah Abbas, egyptiläisestä kirja-agentuurista. Ydinjoukon luotsaamana korona-ajan yhteistyötarpeisiin on syntynyt ainutlaatuinen yhteisö. Kaikilta maailman kolkilta olevat kustantajat, kirjallisuusagentit, messujärjestäjät ja kirja-alan järjestöjen edustajat ovat voineet pitää keskenään yhteyttä poikkeusoloissa ryhmän suojissa.

Publishers Without Borders on maailmanlaajuinen kustannusalan Facebook-ryhmä, joka toimii käytännössä vuorokauden ympäri. Nettikeskustelut, tiedonvälitys ja toinen toistensa tukeminen osallistujien kesken jatkuvat tauotta. Yhteydenpidon tarve on suuri, sillä koko kustannusala on kovilla karanteenien, kauppojen ja toimistojen sekä tärkeiden tapahtumien ja kokoontumisten peruuntumisten takia.

Simon de Jocasin ystävällinen hahmo on tullut viime kuukausien aikana tutuksi kaikille ryhmään liittyneille. Häneltä löytyy muitakin meriittejä mm. kustannusalan yhdistyksissä ja julkaisuissa. Lastenkirjoista kiinnostuneet arvostavat korkealle hänen toimintansa vuonna 1995 perustetun lasten- ja nuortenkirjallisuuteen erikoistuneen kustannusyhtiön luotsaamisessa. Kirjavalikoimassa ei ole epäröity tarttua myös vaikeisiin aiheisiin, joiden käsitteleminen on de Jocasin mielestä välttämätöntä. Hänen mukaansa erityisesti kirjastoväki ja opettajat ovat havainneet tämän tarpeen ja ottaneet kirjat hyvin vastaan.

Kustantamo Les 400 Coups saikin äskettäin arvokkaan tunnustuksen Bolognan lastenkirjamessuorganisaatiolta, kun yhtiö valittiin Pohjois-Amerikan alueen vuoden 2020 lastenkirjakustantajaksi. Simon de Jocas itse kiittää saadusta tunnustuksesta kaikkia yhteistyökumppaneitaan ja erityisesti Kanadan valtion antamaa tukea.

Suorat keskustelulähetykset – alan toimijoiden ainutlaatuisia tapaamisia

Hyvän käsityksen siitä erityisestä tavasta, jolla Publishers Without Borders -ryhmä on kyennyt kokomaan kustannusalan toimijoita yhteen, saa tarkastelemalla järjestettyjä suoria keskustelulähetyksiä. Niihin ovat osallistuneet käsiteltävästä aihepiiristä riippuen sekä ryhmän omat jäsenet että kustannusalan muut vaikuttajat eri kokoonpanoissa.

Facebook-ryhmä on onnistunut saamaan sekä jäsenikseen että keskustelukumppaneikseen tärkeitä vaikuttajia eri puolelta maailmaa – niin kustannusalan alan järjestöistä, messuorganisaatioista kuin varsinaisista kustantajista, kirjakauppiaista, agenteista ja muista kirjoja lähellä olevista henkilöistä. Keskustelujen teemat ovat vaihdelleet maakohtaisista maanosakohtaisiin sekä erityiskysymyksiin kansainvälisten kirjamessujen tiimoilta.

Publishers Without Borders on järjestänyt etänä keskusteluja mm. Afrikan, Intian, Ruotsin, Kanadan ja arabimaailman kustannusalan kysymyksistä. Näiden markkinoiden erityispiirteitä on käsitelty kiinnostavasti – ja myös opiksi muualta tuleville toimijoille. Facebook-ryhmässä on pohdittu myös yhteisesti kiinnostavia yleisiä aiheita, kuten käännöskysymyksiä, digitalisointia, messuosallistumisia sekä ns. fellowship-ohjelmia. Valmistautuminen tulevaan ja astuminen uudelleen avautuvaan maailmaan on yhteinen asia.

Tärkeiden kirjamessujen jääminen pitämättä pandemian vuoksi on kirja-alalle vakava isku. Erityisen raskaana se koetaan arabimaiden kustantajien keskuudessa, sillä heillä ei ole yhtä luotettavia jakelukanavia käytettävissään kuin kollegoillaan useilla muilla markkinoilla. Alueella ollaan kuitenkin edelleen toiveikkaita, että joitakin keskeisistä kirjamessuista saataisiin myöhemmin tänä vuonna järjestettyä. Perinteisen kirjan tulevaisuuden näkymiä synkentävät myös koululaitoksen ja yliopistomaailman taloudelliset vaikeudet. Digitaalisten toimintamallien ja sähköisten kirjojen mahdollisuuksia ollaan valmiita hyödyntämään entistä enemmän myös arabimaissa.

Saman virtuaalisen pöydän ääreen asettuivat toukokuun puolivälissä Publishers Without Borders -ryhmän jäsenten sekä Arabiemiraattien kustannusyhdistyksen ja kirja-agenttien edustajien lisäksi myös International Publishers Associationin (IPA) varapääjohtaja Bodour Al Qasimi. Hän toimii kustannustoimintansa lisäksi myös johtamansa Kalimat Foundationin puitteissa pakolaislasten tarpeisiin liittyvissä kirjallisuushankkeissa sekä perustajana kansainvälisessä, kustannusalan naisille suunnatussa PublisHer-verkostossa.

Voiko Facebook-ryhmällä olla sielu?

On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan kustantajien Publishers Without Borders -yhteisön toimintaa Facebookissa sekä muissa digitaalisissa muodoissa. Tuhansien ihmisten ryhmästä luonnollisesti vain pieni osa kuuluu aktiivisimpiin osallistujiin. Yllättävän monet henkilöt eri maista, maanosista ja ilmansuunnista ovat tulleet muutamassa kuukaudessa tutuiksi.

Yhteisöön on kuukausien kuluessa kehittynyt lämmin henki, joka heijastaa perustajiensa lähtöajatusta. Toiminnan tärkeänä ohjenuorana on, että mukana olevien henkilöiden, yhtiöiden ja yhteisöjen varsinainen liiketoiminta jätetään sivuston ulkopuolelle. Sopimukset kirjojen tai käännösoikeuksien myynnistä tehdään muualla, eikä kirjamyynnin tai palvelutoiminnan edistämistä harjoiteta yhteisessä Facebook-ryhmässä. Niitä varten ovat muut sivustot ja osallistujien keskinäiset suorat yhteydenotot.

Tärkeisiin tavoiteisiin on alusta alkaen kuulunut, että ryhmän jäsenet kohtaavat toisensa luottamuksen ja yhteistyön hengessä. Alan toimijoilla on samoja huolenaiheita ja ratkottavia käytännönkysymyksiä, joissa joukkoäly on mainio apuväline. Vuorovaikutus ammatillisissa asioissa on monipuolista, koska käsiteltävät kysymykset ja vastaukset kytkevät yhteen erilaisissa tehtävissä toimivia ammattilaisia.

Ryhmän perustajien ja sivustoa hallinnoivien henkilöiden rohkaisemana jäsenet ovat jakaneet toisilleen myös inhimillisempää puoltaan kustannusalalla toimimisesta haaveineen, iloineen ja murheineen. Tavoite ihmisten kohtaamisesta myös ammattiroolien takana on toteutunut hyvin. Yhteistyöhön on mahtunut tiukan asian lisäksi myös se kuuluisa inhimillinen tekijä, Human Factor. Toisilleen tuntemattomista kollegoista on sivustolla saattanut tulla lämminhenkisiä tuttavia, joita on varmasti entistä helpompi kohdata jatkossa ammatillisissa yhteyksissä – toivon mukaan myös kasvotusten.

Murheita ja iloja – maakohtaisista yhteisiin

On selvää, että korona-ajan haasteet vaihtelevat suuresti sen mukaan, missä päin maailmaa toimitaan. Epidemian eteneminen ja vaikutukset ovat maakohtaisia, ja erilaisten turvatoimien ja rajoitusten toteuttaminen vaihtelee vastaavasti. Paljon on kuitenkin yhteistä, jota voidaan puida niin italialaisen ja singaporelaisen agentin kesken kuin hollantilaisen ja intialaisen kustantajan välillä.

Kaikkialla ollaan huolissaan eristystoimien vaikutuksesta koko kirja-alaan. Sivustolla on iloittu, kun osallistujien kotimaiden kirjakaupat ovat avautuneet tai kirjastot ovat vuoron perään vapauttaneet lainaustoimintaansa edes osittain. Uutiset ja kannustushuudot ovat sinkoilleet maapallon puolelta toiselle.

Kun Uusi-Seelanti onnistui lähes selättämään viruksen, ilo oli suuri kaikkialla ja toivo omankin maan tilanteen helpottamisesta virisi. Kirjakauppojen avauduttua seitsemän viikon sulkemisen jälkeen sikäläiset rynnivät kirjaostoksille ja osoittivat tukeaan paikallisille kauppiaille. Eristyksen aikana säästyneitä rahoja haluttiin suunnata uudella tavalla tärkeiksi koettuihin lähikohteisiin. Myös kirjastojen oville kerääntyi lainaajia jonoiksi asti.

Vastaavasti silloin, kun sykloni Amphan lähestyi Intian ja Bangladeshin alueita, yhteisön jäsenet viestittivät kannustustaan ja hyviä toivotuksiaan ongelmissa oleville kollegoilleen. Yhteistä surua koettiin, kun ryhmään tulvi viestejä myrskyn jälkeisten tuhojen paljastumisesta. Kaatuneiden puiden ja myllertyneen maan keskellä suurin oli ilo luonnollisesti säästyneistä ihmishengistä, mutta Kalkutassa sijaitsevan College Street -kirjakadun joutuminen vedenvaltaan teki kipeää. Vesimassojen keskellä vellovat, Aasian suurimman kirjamarkkinan kirjat jäävät verkkokalvoille pitkäksi aikaa. Kerrotaan useiden kirjakaupanpitäjien päättäneen siirtyä jatkossa myymään vihanneksia.

Muutoksen tuulia kirja-alalla: messut ja kanavat myllerryksessä

Lähiaikojen tärkeimpiin keskustelunaiheisiin ovat kuuluneet peruuntuneet, siirretyt ja vielä mahdollisesti järjestettävät kansainväliset kirjamessut. Erityisesti lokakuisten Frankfurtin kirjamessujen toteutuminen – muodossa tai toisessa – puhuttaa. Messuorganisaation edustajat ovat olleet kiinteässä yhteydessä myös Publishers Without Borders -ryhmään. Tärkeää tietoa saatiin, kun messujen johtaja Jürgen Boos tuli toukokuun alussa kertomaan messujen järjestämiseen liittyvistä uusista suunnitelmista.

Boos arvioi, että korona-aika muuttaa kansainvälisten kirjamessujen olemusta pysyvästi ja että Frankfurt tulee olemaan edelläkävijänä meneillään olevassa muutoksessa. Ovathan siellä pidettävät messut alan johtava tapahtuma, joka kokosi viime vuonna lähes 300 000 kirjamessukävijää sekä erilliseen Literary Agents & Scouts Centre -osuuteen noin 800 kirjallisuusagenttia 35 maasta. Boosin mukaan on odotettavissa, että kirjakustantajien yhteistyö elokuva- ja TV-alan sekä audiovisuaalisten tuotteiden ja palveluiden kanssa lisääntyy nopeasti. Kustantajat toivat keskusteluissa esiin niin taloudellisia kuin ihmisten kohtaamismahdollisuuksiin ja turvallisuuteen liittyviä huolenaiheitaan. Messujärjestäjien puolelta esiteltiin mahdollisia uusia toteutuskonsepteja, joissa digitaalisilla ratkaisut lisääntyvät.

Suunnitelmat ovat tarkentumassa, ja koko kustannusala seuraa kirjamessutilannetta tiiviisti. Se, mitä Frankfurtissa tapahtuu tänä vuonna, saattaa olla suuntaa-antavaa koko kansainväliselle messutoiminnalle jatkossa. Pienemmässä mittakaavassa erilaisia uudistettuja järjestelyjä on jo kokeiltu. Kun perinteiset Bolognan lastenkirjamessut siirrettiin tältä keväältä myöhemmäksi, pidettiin toukokuussa kuitenkin virtuaaliset kirjamessut. Ne kokosivat yli 60 000 verkko-osallistujaa, joka on noin kaksinkertainen määrä verrattuna normaalin messuvuoden kävijöihin. Huhtikuun 2021 varsinaiset messut näyttelyineen ja henkilökohtaisine tapaamisineen ovat kuitenkin koko lastenkirja-alan toiveissa.

Perinteisten kirjojen asema, äänikirjojen ja sähköisten kirjojen kasvavat markkinat sekä uudenlaiset painatuksen ja logistiikan yhteistyömuodot kuuluvat ajankohtaisiin aiheisiin. Kokemustenvaihto kustantajien kesken on vilkasta ja yllättävän avointa. Vaikuttaa siltä, että kustannusalalla toimivat ihmiset kokevat aidosti yhteenkuuluvuutta ja pyrkivät kaikin keinoin edistämään kirjojen asemaa muuttuvassa maailmassa.

Kirjakustantajat ovat erittäin huolissaan taloudestaan. Erityisesti monet pienet kustantamot arvioivat koko toimintansa olevan uhattuna. Valtiolliset tukitoimet vaihtelevat maittain, mutta kaikkialla ne koetaan välttämättömiksi, jotta poikkeusaikojen yli voidaan selvitä.

Kirjat yhdistävät

Kirjat yhdistävät ihmisiä ainutlaatuisella tavalla. Myöskään kustantajien kansainvälisessä Publishers Without Borders -ryhmässä niistä ei puhuta pelkästään tuotteina tai kauppatavarana vaan arvostaen ja tuoden esiin sisältöjen merkitystä. Ryhmäläisten yhteisenä ilonaiheena ovat eri maista, myös Suomesta, saadut raportit siitä, miten kansalaisten lukuinto on kasvanut korona-ajan eristyksessä. Syinä mainitaan yleisesti käytettävissä olevan ajan lisääntyminen, ajanvietteen tarve ja kirjojen tarjoama irtautuminen arjesta, joka koetaan tavallista raskaammaksi terveydellisten uhkien alla. Toisaalta, vaikka lukuinto onkin noussut, ihmisten oli kirjakauppojen ja kirjastojen sulkeuduttua vaikeampi hankkia uusia kirjoja. Niinpä verkkokaupat ovat saaneet uusia asiakkaita. Kulutustottumusten muutokset saattavat jäädä osittain pysyviksi.

Mielenkiintoisia havaintoja lukutottumuksista eri maissa on esitetty. Esimerkiksi brittilukijoiden kerrotaan innostuvan nyt erityisesti rikos- ja jännitysromaaneista, kun taas dystopia-aiheet eivät kiinnosta tällä hetkellä yhtä paljon. Runsaasti haetaan luettavaa, joka imaisee lukijan mukaansa ja tarjoaa ehkä mysteerin tai salaisuuden, joka kuitenkin selviää lopussa. Eräs marokkolainen kustantaja arvioi, että lukijat näyttävät nyt etsivän kirjakaupoista erityisesti romantiikkaa, salapoliisiromaaneja ja hyvinvointiin liittyviä kirjoja eivätkä suosi raskaita tai vaativia aiheita.

Tulevaisuus odottaa

Vaikka kustannusalan ja kirjojen tilanne maittain ja maanosittain poikkeaakin monessa suhteessa toisistaan, jotain yhteistä tuntuu olevan kaikkialla. Käsitys kirjallisuuden merkityksestä yksilöille ja koko yhteiskunnalle vaikuttaa olevan kiistaton ja yleisesti tunnustettu.

Alalla toimivien ihmisten ajatukset suuntautuvat jo rajoitusten jälkeiseen aikaan. Uusia kirjoja syntyy jatkuvasti – niin myös kansainvälisten kustantajien välisiä siltoja joko suoraan tai kirja-agenttien välityksellä. Kansainväliset kustannusalan järjestöt ovat aktiivisempia kuin koskaan ja laajentavat toimintaansa. Kirjallisuuden asemaa on nostettu entistä äänekkäämmin esille uusilla alueilla, kuten Afrikassa.

Yllättäviä ajatuksiakin on esitetty. Intian elokuvateollisuus on kärsinyt taloudellisesti korona-ajasta, kun elokuvateatterit ovat olleet suljettuina. Sen sijaan televisiodraaman katsomisesta on tullut entistäkin suositumpaa. Elokuva-alan talouden tasapainottamiseksi pohditaan myös mahdollisuuksia tiivistää filmintekijöiden, kirjailijoiden ja kustantajien välistä yhteistyötä. Suositun kirjallisuuden muuntaminen elokuviksi saattaisi tarjota taloudellisen ja turvallisen tavan tuottaa tiiviissä aikataulussa lisää katsottavaa innokkaalle elokuvayleisölle.

Myös Publishers Without Borders -ryhmän toiminta osoittaa, että valmistautuminen toinen toistemme kohtaamiseen kirja-asioissa etenee monella rintamalla. Ala uudistuu, osittain pakon edessä. Työtä tehdään vauhdilla digitaalisten tapaamisten ja uudistuvien kanavien kautta, ja toimintamalleja hiotaan myös taloudellisten realiteettien mukaisiksi.

Solidaarisuus avuksi

Koronaepidemian aiheuttavat ongelmat koskevat kustantajien lisäksi myös kirjakauppoja, kirjailijoita sekä muita, eri tavoin alaan kytkeytyviä tahoja. Poikkeusajan toiminnallisiin haasteisiin ja taloudelliseen ahdinkoon on haettu ratkaisuja eri suunnista kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kustannusala toivoo, että päätöksentekijät ymmärtävät monipuolisen kirjallisuuden humanitaarisen ja yhteiskunnallisen merkityksen niin poikkeusaikana ja tulevaisuuden arjessa. Opetuksen, ajanvietteen sekä tutkimustiedon levittämisen ja sivistyksen tarpeet on täytettävä kaikkina aikoina. Juuri nyt viranomaisilta on toivottu tukea ja vastaantuloa suoranaisina avustuksina sekä verotukseen liittyvinä lievennyksinä ja lykkäyksinä.  

Monet kirja-alan kansainväliset järjestöt vetoavat myös kustantajien ja heidän kumppaneidensa keskinäiseen solidaarisuuteen. Vahvan yhteisesiintymisen uskotaan vievän alan viestit selvemmin eri maiden hallinnon edustajien korviin ja auttavan koko alaa selviytymään kriisin yli.

Poikkeusaika on osoittanut, miten tärkeitä kirjat ovat lukijoilleen. Niiden saatavuus on ollut huomion kohteena kaikkialla. Kustannusala on monin poikkeuksellisin tavoin osoittanut, että se ei ole hylännyt asiakkaitaan. Haastavassa tilanteessakin on panostettu siihen, että lukijat saavat kirjoja luettavakseen mahdollisimman helposti ja edullisesti.

Onneksi lukijatkaan eivät ole hylänneet kirjaa, päinvastoin! Tämä liitto näyttää kestävän myötä- ja vastoinkäymiset, ja se on selvästi päättänyt selättää myös koronaviruksen. Perheenlisäystäkin näyttää olevan tarjolla uudentyyppisin kirjoina sekä eri taidemuotojen välisenä yhteistyönä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.