Kuvakirjan kuvittajan koulutus on moninainen

Sari Airola

Kuvittaja ammattina on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti melko suosittu, ihailtu ja jopa suuresti tavoiteltu. Kuvittajat työskentelevät yhä erilaisempien toimeksiantojen kanssa. Kuvakirjat ovat kiinnostavampia ja kekseliäämpiä kuin koskaan historiassa.

Jos googlaa vaikka ”french illustrator”, saa tuhansia vastauksia. Instagramissa on kymmeniä tuhansia kuvittajien tilejä seurattavina. Iso osa näistä on ihan ammattilaisia eri kuvituksen aloilta.

Mistä nämä kuvittajat sitten tulevat? Riippuu vähän maasta. Useissa eurooppalaisissa maissa kuvitusta voi opiskella yliopistotasolla pääaineena, jopa tohtoriksi asti. Ei Suomessa kuitenkaan.

1753
Kuva: Heli Sorjonen / Teos

Olen itse taiteen maisteri, kuvataiteen opetus pääaineenani. Moni tuttu kuvittaja on valmistunut graafiseksi suunnittelijaksi (nykyisin myös visuaaliseksi viestinnän suunnittelijaksi). Useat ovat opiskelleet tekstiilisuunnittelua. Muutamalla on arkkitehdin opinnot takana. Joku on opiskellut multimediaa, joku toinen taas kirjanpitoa. Meitä tulee todella monenlaisista taustoista. Tämä taustojen kirjavuus tuo kyllä rikkautta myös kuvituksen kentälle, erilaisia käsialoja ja monenlaisia aiheiden käsittelyjä. Toisaalta ammatin arvostukseen ja kehittämiseen sillä voi olla negatiivinenkin vaikutus.

Suomessa ei voi opiskella kuvitusta pääaineena millään tasolla. Aalto-yliopistossa on ollut sivuaineopintokokonaisuus Illustrada nyt viisi vuotta. Olen ollut opettamassa siinä alusta asti. Se on Suomen laajin kokonaisuus, joka perustuu kuvituksen opetukseen. Nyt se lopetetaan tässä muodossa.

Kuvitusta opetetaan usein osana jotain suurempaa kuvaopintojen kokonaisuutta tai yksittäisinä kursseina. Lahden muotoiluinstituutissa oli mahdollisuus rakentaa kuvitusta sisältävistä kursseista kokonaisuus, joka oli syventymiskohteen laajuinen. Aikuisopintojen puolella tämä oli myös mahdollista.

Kuvakirjan kuvitusta ei tietääkseni opeteta Suomessa missään, kun taas esimerkiksi Iso-Britanniassa on montakin ohjelmaa, jossa opetetaan nimenomaan narratiivista kuvitusta, painotuksena kuvakirjan kuvitus. Cambridgen Anglia Ruskin yliopistossa professori Martin Salisbury on luonut maisteriopinnot juuri kuvakirjan kuvituksen ympärille. Opiskelijat tekevät kunnianhimoisia kuvakirjaprojekteja, joita he esittelevät vuosittain Bolognan kirjamessuilla omalla osastollaan. Useat pääsevät tekemään kirjaa saman tien suoraan opintojen päätyttyä. Ruotsissa on Göteborgissa kuvakirjan kuvituksen koulutusta. Saksassa, Ranskassa ja Italiassa voi opiskella kuvitusta eri painotuksin. Kuvakirjojen kuvituksesta voi myös väitellä tohtoriksi.

Tämä koulutuksen puuttuminen vaikuttaa suoraan ammatin arvostukseen tai sen puutteeseen. Jos ei missään koulutusohjelmassa voi valmistua kuvittajaksi, onko sellaista ammattia edes olemassa?

Se vaikuttaa myös suoraan kuvituksen tutkimuksen olemattomuuteen, tutkimusta suomalaisesta kuvituksesta on hyvin vähän. Se on sattumanvaraista, muutamien asianharrastajien käsistä syntynyttä. Tämä on surullinen tilanne.

Tutkimuksen puute vaikuttaa myös alan näkymättömyyteen yhteiskunnassa. Alan tutkimukset eivät ole osana luovan alan tutkimusmateriaalia, kun niitä ei ole.

liisal kissa
Kuvitus: Sari Airola

Toisaalta tähän liittyy myös arkistojen puute. Kuvituksella ei ole omaa arkistoa. Huipputekijöiden jäämistöt lojuvat ullakoilla kansioissa, kustantajien takahuoneissa tai sukulaisten nurkissa. Olisi tärkeää saada kuvakirjojen tekijöiden originaalit, luonnokset, kirjeenvaihdot ammattitaitoisen arkistonhoitajan käsiin ja lainattavaan kokoelmaan tutkijoiden ja opiskelijoiden tutkittavaksi.

Toivoisin, että kuvituksen opetus lisääntyisi ja vakiintuisi myös Suomessa. Olen pohtinut, pitäisikö Suomessa opettaa kuvakirjan kuvitusta. Markkinamme ja kielialueemme on toisaalta pieni ja kuvakirjan olemassaolo on murroksessa muutenkin. Toivoisin kuitenkin, että olisi mahdollista suorittaa esimerkiksi sivuaineen laajuiset opinnot Suomessakin jotenkin Göteborgin kuvakirjakoulutuksen tyyliin – vaikka irrallisena opintokokonaisuutena. Uskon, että suomalainen kuvakirja voisi olla jo nyt merkittävä osa luovan alan vientiä globaalisti. Se leviäisi maailmalle, jos vaan saisi tilaisuuden kasvaa siemenestä alkaen. Se siemen istutetaan koulutuksessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.