Lastenkirjojen tekijät ja pikkiriikkiset pennoset

Maija Hurme

Lastenkirjojen nopea kierto ja pienet palkkiot ovat johtaneet tekijöiden kannalta tukalaan tilanteeseen. Monet eturivin kuvittajat kokevat, että työllä ei voi elättää itseään.

Lastenkirjojen parissa työskentelevien kuvittajien, kirjailijoiden, kustantajien ja kirjakauppiaiden on aika kurkata kukkaroon. Monet Kuvittajat ry:n lastenkirjoja tekevät jäsenet ovat viime aikoina turhautuneet alan taloudelliseen mahdottomuuteen. Lastenkirjojen kuvittaminen on hidasta puuhaa ja se vaatii tekijältä erityisosaamista. Tekijöille jää kuitenkin käteen yhä vähemmän.

Yleensä tässä kohtaa syyllinen löytyy mediasta. Sanotaan, että lastenkirjallisuutta ei arvosteta kuten aikuisten kirjallisuutta ja että vanhemmilla ja varhaiskasvattajilla ei sen takia ole tarpeeksi tietoa uusista kirjoista. Tämä on totta, mutta toinen syy lastenkirjallisuuden kurjimukseen voi löytyä tästä tilastosta:

 

Maija Hurme_kuva 2_lastenkirjatilasto[2261]

Lähde: Suomen kustannusyhdistys

Lastenkirjoja julkaistaan siis vuosi vuodelta enemmän. Vuoden 2000 jälkeen määrä on kolminkertaistunut. Tämän lisäksi käännöskirjoja julkaistaan paljon. Lastenkirjainstituutin kirjakorin mukaan vuonna 2018 ilmestyi 245 käännettyä kuvakirjaa ja 84 käännettyä lastenkirjaa.

Kirjojen elinkaari on lyhyempi. Uusintapainoksia ei oteta yhtä herkästi kuin aikaisemmin. En ole löytänyt lastenkirjojen uusintapainoksista tarkkaa pitkäaikaistilastoa, vaan arvioni perustuu kollegoiden kokemuksiin. Mieti, miltä kirjakauppa näytti, kun itse olit pieni. Samoja Minttu- ja Ainokirjoja löytyi hyllystä useampana vuotena. Nyt tilanne on se, että jo vuoden ikäinen kirja on liian vanha. Uutuuskirjoista on kaupassa vain muutama kappale, ja yleensä ne on tungettu hyllyyn siten, että vain selkämys näkyy.

Kun Rudolf Koivu -ehdokkuudet julkistettiin, kävin lähimmässä Suomalaisessa kirjakaupassa, koska halusin nähdä kaikki ehdokkaat. Kymmenestä ehdokkaasta kirjakaupasta löytyi viisi. Oma kirjani, viime vuonna ilmestynyt Varjostajat (S&S 2018), oli puuttuvien joukossa. Tässä olivat siis yhdellä mittarilla parhaimmat Suomessa kahden vuoden aikana ilmestyneet kirjat. Onneksi juuri tämä kauppa hankki ehdokkaat pikaisesti ja ne nostettiin esille.

Suomessa tehdään upeaa lastenkirjallisuutta. Tarinat ja kuvitukset ovat laadukkaita, ja myös vaikeista aiheista uskalletaan tehdä kirjoja. Nämä kirjat ansaitsisivat pidemmän elinkaaren. En kaipaa takaisin muutaman kirjan valikoimaan. Hieman balanssia kuitenkin tarvitaan, jotta ala olisi tekijöiden kannalta kestävällä pohjalla.

Puhutaan sitten rahasta. Siitä, mitä tämä kehitys tarkoittaa tekijöille. Puhun tässä kuvittajista, mutta sama pulma koskee myös kirjailijoita. Kustantamoilla ja kirjakaupoilla on taas omat haasteensa.

Kuvittaja saa kirjasta myyntiin perustuvaa rojaltia tai kertakorvauksen. Rojaltipohjaisessa sopimuksessa kuvittaja tekee työn riskillä, ja mahdolliset tulot kertyvät vuosien kuluessa. Ideaalitilanteessa kuvittaja on tehnyt monta kirjaa, jota vielä myydään, ja niistä tipahtelee rojalteja tasaisesti. Jos kirjan tekee kertakorvauksella, lisätuloja ei saa, vaikka kirja menestyisi ja siitä otettaisiin monta uusintapainosta. Nykyisellä vauhdilla kertakorvaus voi olla kuvittajalle kuitenkin parempi vaihtoehto. Tämä on harmi, koska juuri rojalteille pääseminen on se juttu, millä työstä pitäisi saada taloudellista hyötyä. Kirjoja lainataan kirjastoissa, ja siitä saa onneksi molemmissa tapauksissa lainauskorvausta.

Rojalteissakin on kyse aika pienistä rahoista, satasista, joskus muutamasta tonnista. Ennakkorojalti, joka maksetaan, kun sopimus on allekirjoitettu, ei kata kuvitustyön aikaisia elämiskustannuksia millään. Ennakko on yleensä puolet ensimmäisen painoksen rojaltista. Oman kokemukseni mukaan ennakko vaihtelee 300 ja 2 000 euron välillä. Jos kirja myy huonosti, ennakko jää ainoaksi korvaukseksi. Rojaltit ovat osa laajempaa ongelmavyyhtiä, eli sitä, että lastenkirjakuvituksen rahat ovat aina pieniä. Ihan lastenkokoisia, kivoja leikkirahoja, joilla voi ehkä ostaa pensselin tai kaksi, mutta ei maksaa vuokraa tai lapselleen kaurapuuroa ja välikausihaalareita.

sopimusrahat
Kuvitus: Maija Hurme

Kuinka paljon tuloa yhdestä kirjasta koko sen elinkaaren aikana saa, riippuu siitä, paljonko kirjaa myydään. Omalla, 14 kirjan kokemuksellani, voin kertoa, että kuvittaja saa rojaltia yleensä noin euron per kirja. 1 500 kappaleen painos on Suomessa jo suurehko. Saat siis 1000–1500 euroa usean kuukauden, jopa vuoden työstä. Uusintapainoksia otetaan vain, jos kirja saa palkintoja tai myy todella hyvin heti. Kirjakauppojen sisäänostajat suosivat uusia nimikkeitä, eivätkä halua ottaa viime vuonna ilmestyneitä kirjoja hyllyihinsä.

Toisinkin voi tehdä. Puhuin Tammisaaren ainoan kirjakauppiaan kanssa, joka kertoi pitävänsä kaupassa tämän ja edellisen vuoden aikana ilmestyneitä kirjoja. Hengitin hieman kevyemmin kävellessäni kaupasta ulos, mukanani kiinnostava ruotsalainen lastenkirja, jota en ole muualla nähnyt hyllyssä. Ammattitaitoisen kirjakauppiaan kuratoima valikoima voi olla kiinnostava ja raikas, vaikka kaikki ei enää tuoksuisikaan juuri painokoneesta revityltä. Kirjakaupat kiihdyttävät omalta osaltaan uusien kirjojen julkaisutahtia. Kirjoista on tullut kausituotteita. Ja miksiköhän? Koska me kuvittajat teemme työmme niin halvalla, ja omalla riskillä? Ehkä.

Rojaltisopimukset toimivat vanhassa tilanteessa, jossa kirjoista otettiin monta painosta. Sopimukset ovat samanlaiset kuin ennen, mutta tilanne on muuttunut. Lastenkirjoja toki ostetaan, mutta ainoastaan muutama tekijä pystyy elämään pelkästään lastenkirjoja tekemällä.

Kun selitin tämän alan toimintaa ja rahavirtoja (tai -puroja) ekonomiystävälleni, sanoi hän: “Sinähän teet omakustannetta!”. Niinpä, tavallaan, vaikka minulla kustantamo onkin. Hänen ekonomilogiikallaan kirjan tekemiseen laittamallani työllä ja asiantuntemuksella on rahallinen arvo. Miten ihanaa.

Kerran aiheutin itselleni ja työhuonekollegoilleni huuto-itku-naurukohtauksia laskemalla, paljonko yhden lastenkirjan tekemisestä pitäisi saada, jos sitä pidettäisiin oikeana työnä. Kaavani on tämä: Otetaan toisen visuaalisen alan ammattilaisen, graafisen suunnittelijan, keskipalkka, 2 850 euroa kuukaudessa (vaihtoehtoisesti kustannustoimittajan, 2 895 euroa). Kerrotaan se työhön menevillä kuukausilla. Vähintään kolme, on monen kuvittajan arvio. Puoli vuotta on minulla aika yleinen. Nyt taskulaskimet töihin! Lisäksi: maksamme kaikki eläkemaksumme, työhuoneemme sekä välineemme itse: kerro summa vielä 1,5:llä. En raaski kirjoittaa summaa tähän, koska siitä tulee vaan paha mieli. Selvennykseksi: kuvittaja ei myy työtä vaan tekijänoikeutta. Teosten tekemiseen menee kuitenkin aikaa.

Harva tekee kuitenkaan lastenkirjoja rahan kiilto silmissä. Kirjoja tehdään rakkaudesta, uteliaisuudesta, kunnianhimosta, ja niin, lukijoiden, takia. Jokaisella on omat ja erilaiset motiivinsa pysyä alalla huonoista taloudellisista olosuhteista huolimatta. Mutta, jos lastenkirjojen kuvittamisella pitää repiä leipä pöytään, on niitä tehtävä hirvittävä määrä vuodessa. Kymmenen, kaksitoista kirjaa, ja olisin suurin piirtein samoissa tuloissa kuin siivooja. Olisin myös loppuun palanut ja kirjani kilpailisivat markkinoilla keskenään. Ratkaisuni tähän yhtälöön on sanoa useammin ei. Päätin muutama vuosi sitten, että teen vain yhden tai kaksi kirjaa vuodessa ja suosin omiani. Ennen tätä päätöstä oli vuosi, jonka aikana tein kuusi kirjaa. Se oli uuvuttava tahti.

Mitä menetän? Muutaman pikkiriikkisen palkkion. Mutta, saatan myös menettää jonkun oikeasti kiinnostavan mahdollisuuden, sen ihanan tekstin, joka nousee tavallisuuden yläpuolelle. Menetän ehkä myös mahdollisen palkintokirjan tai kaupallisen menestyjän. Eräs kuvittaja vertaa rojaltisopimuksella tekemiään kirjoja lottokuponkeihin. Hän tekee muutaman kirjan vuodessa eli hänellä on muutama kuponki vetämässä.

En ole aivan yksin, moni kuvittaja on viime aikana harkinnut samansuuntaisia päätöksiä. Toisten on mahdollista vähentää julkaistujen kirjojen määrää. Toiset taas lopettavat kokonaan kuvittamisen ja siirtyvät muihin töihin. Hyväkin kuvittaja, jolla riittää töitä, voi joutua vaihtamaan alaa, koska kuvituspalkkiot ovat niin pieniä. Tämän lisäksi alalle pyrkivät uudet tekijät suostuvat huonoihin palkkioihin. Ymmärrän heitä hyvin: on tärkeää saada se ensimmäinen kuvakirja julkaistua, eikä siinä vaiheessa ajattele sitä, että tätä työtä pitäisi pystyä tekemään myös hieman vanhempana, perheellisenä, asuntovelallisena.

Tahdin rauhoittaminen tarkoittaa tietenkin sitä, että teen muita töitä elannon ansaitsemiseksi. Yhden tai kahden kirjan tahti toimii vain, jos olen saanut vuosiapurahan ja pystyn irtautumaan kustannusautomaatista.

Onneksi apurahoja on, ja tänä vuonna erityisen paljon, koska Suomen Kulttuurirahasto on panostanut juuri lastenkirjojen kuvittajiin. Ilman apurahoja lastenkirjoja kuvitettaisiin tässä maassa lähinnä pyhällä hengellä. Ne voivat kuitenkin olla vain osarahoitus, eikä niillä voi rahoittaa kustantamoiden toimintaa. Jos tilaustyöhön pyydetään hakemaan apurahaa, se on väärin. Apurahat ovat taiteellista työskentelyä varten.

Kestävämpää kehitystä olisi miettiä, miten kirjat saisivat pidemmän elämän ja tekijät, kustantamot ja kirjakaupat sitä kautta niistä pidempiaikaista taloudellista hyötyä. Tiedän, että kustantamoissa työskentelee intohimoisia lastenkirjaihmisiä, jotka surevat tätä kiivasta tahtia. Hyväkin kirja, johon kustantamo on uskonut, saattaa päätyä alelaariin, kun seuraavan kauden kirjat puskevat päälle.

Toivon, että kaikki lastenkirjallisuuden osapuolet voisivat ottaa tämän haasteen vastaan: Sykliä olisi rauhoitettava ja tekijöiden tilannetta parannettava. Julkaisutahdin hillitseminen on kuitenkin vain yksi tie. Mitä muita ratkaisumahdollisuuksia on? Pitäisikö valtion tukea lastenkirjojen tuotantoa kuten Norjassa? Tai pitäisikö kirjojen hintadumppaus olla kiellettyä kuten Ranskassa? Nämä ovat taas asioita, johon tarvitaan poliittisia toimia.

Kirjoittaja on Kuvittajat ry:n varapuheenjohtaja.

ibby_palluroita

Kuvittajat edistää kuvitustaiteen asemaa

kuvittajat-site-logo@2x

Kuvittajat ry on vuonna 2002 perustettu kuvittajien oma ammatilaisjärjestö. Tällä hetkellä jäseniä on yli 500 ja he edustavat alan koko kirjoa lastenkirjakuvituksesta peli- ja mainoskuvitukseen. Uusimman jäsentutkimuksen mukaan noin 30% tekee pääasiassa lastenkirjakuvitusta. Edunvalvonnan lisäksi järjestö jakaa Vuoden kuvittaja -palkinnon, myöntää apurahoja, järjestää koulutusta, mestarikursseja ja yhteisöllisiä juhlia, esittelee kuvitustaidetta Galleria Kuvituksessa ja julkaisee Kuvittaja-lehteä. Jäsenkirje pitää jäsenet ajan tasalla apurahahauista, näyttelyistä ja tapahtumista. Suljettu Facebook-ryhmä on tärkeä tiedotus- ja keskustelukanava.

Järjestön rahoitus tulee Kopioston valokopiointikorvauksista, jäsenmaksuista ja OKM:n järjestötuesta. Järjestössä työskentelee neljä henkilöä ja sitä johtaa hallitus, joka koostuu kahdeksasta kuvittajasta. Puheenjohta­jana toimii Jani Ikonen.

Suomessa kuvitusta ei voi opiskella varsinaisena pääaineena. Moni kuvittaja on opiskellut graafista suunnittelua tai jotain muuta taideainetta kuten esimerkiksi arkkitehtuuria, kuvataiteita tai vaatesuunnittelua. Joukossa on myös monta kuvittajaksi ryhtynyttä kuvaamataidon opettajaa. Aalto-yliopistossa on muutaman vuoden ajan ollut kuvituksen sivuaine, Illustrada. Lue lisää Sari Airolan artikkelista ”Kuvakirjan kuvittajan koulutus on moninainen”.

Jäsentutkimuksen (2018, vastaajat 103 kpl) mukaan tavallisin tie kuvittajaksi (noin 40%) on Aalto-yliopisto ja siellä varsinkin visuaalisen viestinnän muotoilun ohjelma (aikaisemmin Taik, graafinen suunnittelu). Ammattikorkeakoulututkinto oli noin viidesosalla, ja näistä suosituin on Lahden muotoiluinstituutti. Noin kuusi prosenttia kuvittajista on opiskellut ulkomailla.

Yksi kommentti artikkeliin ”Lastenkirjojen tekijät ja pikkiriikkiset pennoset

  1. Kyllä, tämä ongelma koskee paitsi lastenkirjojen kuvittajia, myös lähes kaikkien muidenkin kirjojen kirjoittajia ja kuvittajia.
    Myös tietokirjojen kirjoittajat saavat hyvin pieniä ennakkopalkkiota, ja kirjoja myydään niin pieniä panoksia, ettei rojalteista kerry läheskään työmäärää vastaavia tuloja.
    Apurahat taas ovat keskimäärin niin pieniä ja niitä saa niin pieni osa kirjailijoista ja kuvittajista, että käytännössä kirjallisuuden tekijät elävät yleensä joko muiden töiden tuottamilla tuloilla tai omaistensa tuella.
    Tilanne on pahentunut vuosikymmenten mittaan, koska painatuskustannukset ovat pienentyneet.
    Siitä on seurannut se, että kustantamot ovat lisänneet nimikkeiden määrää, ja lisäksi kaupoissa on runsaasti omakustanteita.
    Näin suuri määrä nimikkeitä jää yleensä markkinoimatta, ja siksi useimpia nimikkeitä myydään entistä vähemmän.
    Markkinointiponnistukset kohdistetaan ihan muutamaan sellaiseen nimikkeeseen, joille kustantamo arvelee tulevan enemmän myyntiä. Muut nimikkeet hautautuvat varastoihin ja lopulta makuloidaan. Nimikkeiden toimittaminen, oikoluku ja muukin viimeistely jää usein vaillinaiseksi, ja siitä sitten seuraa lukijalle näkyvä laadun heikkeneminen.
    Olen ehdottanut vuosien mittaan useille eri kustantamoille, että he voisivat ryhtyä kustantamaan vähemmän kirjoja, mutta panostaa niihin paremmin. Silloin myös kirjojen tekijät voisivat saada omat kustannuksensa pois, eikä pelkästään kustantamo.
    Yksikään kustantamo ei ole halunnut edes harkita tällaista. Nykyisinhän kustantamo saa omansa pois pienestäkin myyntimäärästä, koska myyntitulosta noin 80 % menee kustantamolle. On myös kustantamoja, jotka eivät maksa tekijälle mitään, vaan tekijä saa mahdollisen tulonsa myymällä itse kirjaa.
    Ehkä siis pitäisi ryhtyä tekemään kustannussopimuksia vain sellaisten kustantamoiden kanssa, jotka suostuvat 50%-50% -jakoon? Se kannustaisi myös kustantajaa markkinoimaan kirjaa.

    Tykkää

Vastaa käyttäjälle Rea Peltola Peruuta vastaus

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.