Lukijalle 4/2019

Tämän Virikkeiden numeron 4/2019 aiheena on lastenkirjallisuuden kuvittaminen. Jos numeroa kuvailisi yhdellä adjektiivilla, se voisi olla moniääninen. Nelisenkymmentä kuvakirjojen tekijää, pääasiassa kuvittajia, pääsee numerossa ääneen kertomaan kuvittamiensa hahmojen synnystä, kuvittajan työstä, sen tähtihetkistä ja toisaalta sen kipupisteistä.

Marketta Könösen kokoamassa laajassa ”Kuvakirjasankareita ja sankarikuvittajia” -kuvittajahaastattelussa kuvittajat kertovat luomistaan hahmoista, jotka seikkailevat viimeisen viiden vuoden aikana ilmestyneissä kotimaisissa kuvakirjoissa. Artikkelissa tutustutaan seuraaviin kuvakirjojen hahmoihin: Messi ja Mysteeri -kissat, Mur-karhu, Niilo, Oiva-taapero, Onni-poika, Pikku hiiri, Pikku Papu, prinsessa Pikkiriikki, Siiri-tyttö, Tomppa-taapero, Typy, Vesta-Linnea ja Viisi villiä Virtasta.

Kriitikko ja tutkija Päivi Heikkilä-Halttunen haastattelee kolmea muualta Suomeen muuttanutta kuvittajaa, Keanne van de Kreekeä, Réka Királya ja Carlos da Cruzia, heidän näkemyksistään suomalaisesta lastenkirjakentästä ja kuvittajan ammatista. Toinen teema, johon Heikkilä-Halttunen paneutuu, on lähisukulaisten yhteiset kirjahankkeet, joita Suomesta löytyy yllättävän paljon. ”Vanhempien ja lasten, sisarusten tai puolisoiden yhteistyön kimmokkeena on usein aivan sananmukainen sielunsukulaisuus”, hän toteaa artikkelissaan ”Yhteistyötä ja sielunsukulaisuutta. Yhteiset elämänarvot synnyttävät intiimiä lastenkirjallisuutta”. Myös Elina Raitasalo haastattelee työparia, kustantamo Etana Editionsin perustajia Jenni Erkintaloa ja Réka Királyä, jotka ovat kuvittaneet kuvakirjoja yhteistyössä. Heidän mukaansa ”lopputuloksista tulee odottamattomia yllätyksiä, mihin kumpikaan ei pystyisi yksin”.

Marketta Könönen selvittää, kuinka lastenrunojen kuvitus syntyy ja miten runojen kuvittaminen poikkeaa yhtenäisen tarinan kuvittamisesta. ”Kuvittajan karkkipäivä” -haastattelussa vastaajina on kolme kuvittajaa, Maija Hurme, Sanna Mander ja Virpi Talvitie sekä kolme tekstintuottajaa, Tuula Korolainen, Jukka Itkonen ja Ismo Loivamaa. Mielenkiintoista, kuinka kuva ja teksti löytävät toisensa!

Sara Nordlund-Laurent haastattelee kahta kuvittajaa ruotsinkielisissä artikkeleissa ”Känslighet, skörhet, frihet och mod. Intervju med Jenny Lucander” sekä ”Bland bubblande idéer, bildvärldar och berättelser. Lena Frölander-Ulf om att skapa och skrapa”.

Teresia Volotinen osallistui syksyllä 2019 järjestettyyn, järjestyksessään 27. Bratislavan kuvitusbiennaleen BIBiin. Laajassa artikkelissaan ”Kuvan juhlaa Bratislavassa nyt ja kautta vuosikymmenten” hän vetää yhteen koko biennaalen yli 50-vuotisen historian.

Kahdessa viimeisessä artikkelissa käsitellään kuvittajan ammattia: kuinka kuvittajaksi opiskellaan ja miten kuvittajan työllä eletään? Kuvittajat ry:n varapuheenjohtaja Maija Hurme laskee lastenkirjojen tekijöiden pikkiriikkisiä pennosia. Sari Airola käsittelee artikkelissaan ”Kuvakirjan kuvittajan koulutus on moninainen” kuvittajaksi kouluttautumista ja esittää tapoja, joilla kuvittajan työn arvostusta voisi nostaa.

Numeron yhteydessä julkaistiin myös ”Eläimenä ihmisen maailmassa” -kirjoituskilpailun voittajatyöt.

Kokonaisuus on valtavan kiinnostava ja monipuolinen lukupaketti kuvittajan ammatista ja kuvakirjojen syntymisestä! Antoisia lukuhetkiä!

Jutta Setälä, päätoimittaja

ibby_palluroita

Sisällysluettelo

Numeron ovat toimittaneet Marketta Könönen, Elina Raitasalo, Teresia Volotinen ja Jutta Setälä (päätoimittaja).

ibby_palluroita

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.