Esillä kiusaaminen ja erilaisuus – nuortenkirjallisuus vuonna 2019

Teksti: Tuija Mäki

Vuoden 2019 nuortenkirjoissa paneudutaan ajankohtaisiin aiheisiin, joista selkeimmin nousevat esille kiusaaminen ja erilaisuus, joukkoon kuulumattomuuden tunne ja ihmissuhteiden solmimisen vaikeus. Joissain kirjoissa kiusaaminen on keskeisenä teemana, joissain kiusaamista sivutaan muiden aiheiden ohessa. Sen sijaan ilmastoahdistus, luonnon- ja ympäristönsuojelu, maahanmuutto tai globaalit ongelmat kiinnostivat nuortenkirjailijoita viime vuonna yllättävän vähän. Vuoden kirjasadosta löytyy vakavien asioiden lisäksi paljon huumoria, jännitystä ja reipasta menoa.

Kiusaamista ja ihmissuhdekiemuroita

Heidi Silvan: Tytti Seckelinin elämä ja esikoisteos (Myllylahti 2019)

Erikoiset harrastukset ovat aiheina kiusaamiselle Heidi Silvanin kirjassa Tytti Seckelinin elämä ja esikoisteos (Myllylahti 2019) ja Arja Puikkosen Liitopojassa (Karisto 2019).

Tytti Seckelin haaveilee oman kirjan kirjoittamisesta. Kun Tytin muistitikku joutuu vääriin käsiin, salaisuus tulee koko koulun tietoon. Oppilaiden aamunavauksessa luetaan otteita ”menestysromaanista” ja Facebookiin ilmestyy feikki-kirjailijasivu. Tytti yrittää olla välittämättä, mutta se saa kiusaajan vain innostumaan entistä enemmän. Heidi Silvan kuvaa jälleen hienosti ujon ja syrjäänvetäytyvän tytön mielenliikkeitä ja miten on mahdollista löytää omia voimavaroja vaikeissa tilanteissa.

Liitopojassa yläkoululainen Aku harrastaa keppihevostarvikkeiden ja vaatteiden ompelua ja myy itse tekemiään nahkatöitä omassa nettikaupassa. Tällainen käsityöaskartelu on joidenkin mielestä liian outoa ja siten syy kiusaamiselle. Aku on jo joutunut kerran vaihtamaan koulua kiusaamisen vuoksi. Uudessa koulussakaan ei ole helppoa, mutta vähitellen elämä alkaa näyttää valoisammalta. Kirja rohkaisee etsimään omia rohkeasti omia kiinnostuksen kohteita muiden mielipiteistä välittämättä.

Tuula Kallioniemen kirjassa Verkot (Otava 2019) annetaan ääni kiusaajalle, tai oikeastaan entiselle kiusaajalle. Sere on ollut koulunsa kiusaajien pääpukareita ja joutuu siksi vaihtamaan koulua ja muuttamaan isovaarin luo maalle. Uudessa ympäristössä Sere joutuu itse kokemaan miltä tuntuu olla kiusan ja pilkan kohde. Sere on muutenkin kiinnostava hahmo. Onko hän tyttö vai poika, selviää vasta kirjan loppupuolella. Tämänkaltaisia arvoituksia tai yllätyskäänteitä, joissa henkilön sukupuolta ei paljasteta, nousee esiin nyt muissakin teoksissa.

Jukka-Pekka Palviainen: Opeta minut lentämään (Karisto 2019)

Jukka-Pekka Palviainen kirjassa Opeta minut lentämään (Karisto 2019) Ilonan uusi naapuri Vertti ei näytä poistuvan lainkaan kotoaan. Joskus aiemmin Vertti on käynyt koulua, mutta enää hän ei pysty sinne menemään. Vertti pysyttelee kotona, lentelee lentosimulaattorillaan ympäri maailmaa ja kuulee joskus harhoja. Ilona kiinnostuu Vertistä, koska tämä on niin erilainen kuin hänen muut ystävänsä. Mutta rakkaustarina tämä ei ole, eikä luvassa ole epärealistisen onnellista loppua, jossa Vertin ongelmat äkkiä ratkeaisivat. Kirja on kirjoitettu sekä Ilonan että Vertin näkökulmista, keveästi ja humoristisesti vakavasta aiheesta. 

Johanna Hulkonkirjassa Suojaava kerros ilmaa (Karisto 2019) Kepaa on kiusattu ylipainosta. Kepan ajatukset pyörivät koko ajan syömisen ja oman ulkonäön ympärillä ja etenkin siinä, mitä muut ajattelevat hänestä. Lomamatkalla hän tutustuu toiseen erilaiseen nuoreen, henkilöön nimeltä Huu. Huu näkee Kepan läskien ohi eikä Kepalle ole Huun sukupuolella mitään väliä. Tämä on kauniisti kirjoitettu tarina ystävyydestä sekä itsensä ja muiden erilaisuuden hyväksymisestä.

Kirsti Kurosen kolmas säeromaani Merikki (Karisto 2019) kertoo ystävyyden rikkoutumisesta, eri suuntiin kasvamisesta ja oman polun löytämisestä. Meri ja Ruusu ovat lapsesta asti olleet erottamattomat sydänystävät. Yhtäkkiä Ruusu ei halua enää tehdä lettivideoita eikä muutenkaan olla Merin kanssa. Lyhyitä säeromaaneja on helppo lähestyä ja nopea lukea, mutta lukemisen jälkeen monet kysymykset jäävät askarruttamaan mieltä. Lyhyet rivit jättävät tulkinnanvaraa rivien väliin. Lukijalle jää mahdollisuuksia oivaltaa itse ja peilata omaa elämäänsä tyttöjen tarinaan. 

Osattiin sitä kiusata 1800-luvullakin. Miltä Minna Canthin tyttärenä eläminen tuntui? Sitä kuvataan Raili Mikkasen kirjassa Kunhan ei nukkuvaa puolikuollutta elämää (Tammi 2019). Kertojana ja päähenkilönä on Canthin tytär Elli, yksi perheen seitsemästä lapsesta. Ellin silmin kuvaillaan nuorten arkea ja koulunkäyntiä Kuopiossa 1800-luvun loppupuolella, mutta ennen kaikkea Minnan työtä, ajatusmaailmaa ja aktiivista seuraelämää kulttuuriväen kanssa. Kun äiti joutui näytelmiensä ja mielipidekirjoitustensa vuoksi murskaavan arvostelun ja pilkan kohteeksi, myös perhe sai kärsiä. Kirja herättää kiinnostuksen etsiä lisää tietoa Minna Canthista ja naisten oikeuksista 1800-luvun lopun Suomessa. Minna Canthin kritisointi vertautuu nykyajan vihapuheeseen ja saa miettimään naisen asemaa ja vihapuhetta myös nykypäivänä.

Rikoksia ja rakkautta

Hanna Kökönkirjassa Rocky, Rauha ja rakkaus (Mäkelä 2019) ja Marja-Leena Tiaisenkirjassa Rakas Natasha (Myllylahti 2019) ratkotaan rikoksia, vaikka nimistä päätellen molempien voisi odottaa kertovan pelkästään rakkaudesta. No, toki rakastumistakin kuvataan, ja molemmissa kirjoissa vielä pojan näkökulmasta. Rocky ihastuu ysiluokan keväällä päätä pahkaa outoon ja jännittävään, itseään vähän vanhempaan Rauhaan. Rocky ja Rauha tunkeutuvat luvatta Iittalan lasitehtaan varastoon, löytävät sieltä tutun miehen surmattuna ja alkavat seurata erilaisia johtolankoja selvittääkseen rikoksen. Joelin rakkauden kohde on isän tytärpuoli Natasha, mallin töitä tekevä kaunotar. Joel on vastikään, juuri ennen 18-vuotissyntymäpäiväänsä, tutustunut paremmin biologiseen isäänsä. Kirja muuttuu jännäriksi, kun isän elämään liittyvät hämärät bisnekset alkavat paljastua. Myös Natashalla tuntuu olevan paljon salaisuuksia, mutta rakastunut Joel ei osaa epäillä mitään. Joel tulee tahtomattaan sekaantuneeksi vaarallisiin asioihin. Ammattioppilaitoksessa vartijaksi opiskeleva Joel on kiinnostavan erilainen hahmo nuortenkirjallisuudessa. 

Roope Lipastin Luutarhurin tapaus (WSOY 2019)

Roope Lipastin Luutarhurin tapaus (WSOY 2019) kertoo Oskari Onnistosta, jonka seitsemännen luokan luokkaretki suuntautuu läheiseen kaivokseen. Sattumien kautta luokka päätyy vapauttamaan syvältä maan alta itse paholaista muistuttavan Luutarhurin. Retken jälkeen koulussa alkaa tapahtua kummia. Anton Lipastin sarjakuvamainen kuvitus sopii kirjaan mainiosti. Kuvitetuilla humoristisilla kirjoilla houkutellaan Neropatin päiväkirjan lukeneita poikia lukuharrastuksen pariin. Oskarin vastoinkäymiset saavat jatkoa jo alkuvuonna. Toivotaan, että hänestä vielä kasvaa suomalainen Neropatti!

Aikamatkoja menneisyyteen

Yllättävät aikamatkat maustavat maagisuudella kahta muuten varsin realistista nuorten kirjaa. Mikko Koirasen kirjassa Nauhoitettava ennen käyttöä (Myllylahti 2019) 16-vuotias Miro haluaa vihdoin saada selville, kuka hänen biologinen isänsä on. Äiti kun ei pyynnöistä huolimatta suostu keskustelemaan asiasta. Kun Mirolle tarjoutuu mahdollisuus siirtyä vanhan kaukosäätimen avulla vanhojen kotivideoiden kuvaushetkiin, hän päättää tarttua tilaisuuteen. Poika matkustaa ajassa vuoteen 2002, aikaan ennen omaa syntymäänsä. Tarinassa, joka alkaa arkisena isän kaipuuna polkupyörää korjatessa, tulee eteen jännittäviä ja yllättäviä juonenkäänteitä.

Sanna Isto: Sirpale (WSOY 2019)

Sanna Iston Sirpaleessa (WSOY 2019) Berliinissä asuva Minja löytää huoneensa jalkalistan alta kahvikupin korvan. Sen avulla hän pääsee siirtymään menneisyyteen, vuoteen 1939, aikaan juuri ennen toisen maailmansodan syttymistä. Minja uppoutuu talossa tuolloin asuneen perheen tyttären ongelmiin ja miettii kuinka voisi auttaa tätä. Menneisyyden ja nykyisyyden tapahtumat lomittuvat toisiinsa kiinnostavasti. Kirjassa on viehättävää kesäisen Berliinin tunnelmaa, jonka kirjan kaunis kansipaperi ja vanha kartta kruunaavat.

Marisha Rasi-Koskinen:
Auringon pimeä puoli (WSOY 2019)

Marisha Rasi-Koskinen Auringon pimeä puoli (WSOY 2019) on vuoden 2019 Finlandia Junior -voittaja. Aikamatkaseikkailu sijoittuu kuvitteelliseen Voiton Kaivoksen kaupunkiin, jossa Johtaja pitää valtaa tiukassa otteessaan. Kirjan minäkertoja on kuusitoistavuotias Emilia. Hän asuu kaksin isoisänsä kanssa, sillä hänen äitinsä on kuollut ja isä lähtenyt tiehensä. Emilialle selviää, että äidin kuolemasta ei ole kerrottu hänelle totuutta. Matka entiseen tapahtuu hylätyn kaivoksen kautta. Emilia aikoo vaikuttaa menneisyyden tapahtumiin siten että tulevaisuus muuttuisi, mutta onko se mahdollista? Rasi-Koskisen luomassa dystopiassa on hyytävä tunnelma. Aikamatkailun kiemurat hämmentävät, mutta vähitellen menneisyyden salaisuudet alkavat paljastua.

Fantasiaa ja kauhua

Uusia sarjoja tai uusia yksittäisiä teoksia fantasia- scifi- ja kauhugenren alalla ilmestyi viime vuonna harmillisen vähän. Vanhojen sarjojen jatko-osat toki monipuolistivat kirjasatoa.

Briitta Hepo-ojan Suomea lohikäärmeille (Otava 2019)

Kiinnostava uuden fantasiasarjan aloitus on Briitta Hepo-ojan Suomea lohikäärmeille (Otava 2019), joka palkittiin Topelius-palkinnolla. Vaihtoehtotodellisuudessa 2000-luvun Suomi on kuningaskunta, jossa yhteiskunnallinen eriarvoisuus rehottaa. Valtaapitävät aateliset kylpevät rahassa ja tavallinen kansa elää köyhyydessä. Kansa uskoo vanhoihin suomalaisiin jumaliin, harjoittaa noituutta ja uhraa haltioille.

Toinen päähenkilöistä on ritarisukuun kuuluva aatelistyttö, Lynx, joka opiskelee yliopistossa. Toinen on Tim, köyhä lyseolaispoika Itä-Helsingistä. Lynx ja Tim tutustuvat, kun Timin pieni lemmikkilohikäärme karkaa. Kirjan nimi viittaa siihen, että Tim yrittää opettaa huonolla menestyksellä lohikäärmettään puhumaan. Romantiikan lisäksi kirjassa on mainiota huumoria ja hauskoja yhtymäkohtia nykypäivän Suomen ja vaihtoehtotodellisuuden välillä. Kirjan lopussa synkät sävyt voimistuvat. Tasavaltalaismieliset anarkistit yrittävät kapinaa prinsessa Freijan häiden aikaan. Kirja loppuu todella jännittävään kohtaan: mitähän seuraavaksi tapahtuu? Kai jatko-osa ilmestyy pian?

Ilkka Aueron jälleen kirjoittanut nuorille kauhua. Agnes af Forsellesin kymnaasi orvoille ja hyljeksityille tytöille (Haamu 2019) kertoo Sofiasta, jonka vanhemmat ovat kuolleet. Sijaisperheessä häntä on kohdeltu julmasti ja erityisen pahaa on uhkailtu tapahtuvan Sofian täyttäessä 16 vuotta. Siksi juuri syntymäpäivänään Sofia tekee jotain lopullista. Hän päätyy paikkaan, joka on jollain tapaa elämän ja kuoleman välimaastossa, metsän keskellä sijaitsevaan salaperäiseen sisäoppilaitokseen, Kymnaasiin. Sofia tutustuu siellä asuviin outoihin tyttöihin ja viihtyy hyvin. Osittain palanut kartanorakennus lukemattomine sekä maanpäällisine että maanalaisine huoneineen, siipineen ja käytävineen on upean kiehtova paikka. Kartanon tunnelmaan pääsemistä auttavat kartanon pohjapiirrokset kirjan sisäkansilla, sekä kirjailijan itsetekemä kansikuva ja kirjatraileri. Kun ympäröivän metsän pimeät voimat uhkaavat Kymnaasia, Sofia alkaa tutkia kuinka hän voisi taistella pahuutta vastaan.

Toinen Haamu-kustannuksen kauhukirja, Jukka Laajarinteen Hurmeen maku – romanssi (Haamu 2019), luo vanhahtavalla kansikuvallaan ja kirjoitustyylillään vaikutelman historiallisesta kauhukirjasta, mutta tarina sijoittuu kyllä ihan nykypäivän Suomeen. Karin löytää ensin takkinsa taskusta kauniilla käsialalla kirjoitetun viestin salaiselta ihailijalta ja myöhemmin hylätystä rakennuksesta tuntemattoman tytön päiväkirjan. Karin huomaa, että hänellä ja kirjeen tytöllä on jonkinlainen yhteys toisiinsa. Kesälomalla on luvassa rakkautta, mysteerejä ja kauhua raunioilla ja hautausmaalla. Kirja loppuu hämmentävään kohtaan ja jättää lukijan odottamaan mahdollista jatko-osaa.

Virikkeitä 1/2020 Edellinen artikkeli
Virikkeitä 1/2020 Seuraava artikkeli

Palaa takaisin Virikkeitä-lehden etusivulle.