Pörriäisiä, pelastajia ja pandemia-ajan puuhaa – vuoden 2020 ajankohtaisia tietokirjoja lapsille ja nuorille

Teresia Volotinen

Vuoden 2020 tietokirjoista voi nostaa esiin lyhyet elämäkerralliset menestystarinat, joista lukijat voivat löytää idoliensa rinnalle uusia esikuvia useilta eri aloilta. Monissa lasten ja nuorten tietokirjoissa kerrotaan hyödyllisistä tai uhanalaisista eläimistä ja jaetaan ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvää tarinallistettua tietoa tai puhdasta faktaa. Korona-epidemian vuoksi on pitänyt pysytellä tiiviimmin kotona, jolloin on ehkä löytynyt uusia harrastuksia monenlaisista tietoteoksista. Ajankohtaisia tietokirjoja ovat myös lasten ja nuorten itsetuntemusta ja tunnetaitoja kehittävät opaskirjat, joista toivottavasti saa edes vähän inspiraatiota pandemia-arjen ankeuteen!

Idoleja ja arjen sankareita

Väinö Linnan syntymästä oli kulunut sata vuotta vuonna 2020. Karo Hämäläisen Kansalliskirjailija – romaani Väinö Linnasta (WSOY 2020) -teoksen sanotaan kuvaavan Linnaa sellaisena kuin emme ole häntä ennen nähneet. Mukavaa, että Hämäläinen on juhlavuoden kunniaksi kirjoittanut kansalliskirjailijasta myös lasten tietokirjan nimeltä Tampereen Linna. Kirja kirjailijasta ja hänen kaupungistaan (Tammi 2020), jonka on kuvittanut Ilpo Koskela. Akseli ja Elina -nimiset sisarukset tutkivat ja tutustuttavat kirjan lukijat niin Väinö Linnan Urjalan lapsuudenmaisemiin ja hänen myöhempään kotikaupunkiinsa Tampereeseen kuin hänen romaanituotantoonsakin. Riemastuttavaa lautapeliä pelaamalla pääsee myös seuraamaan Linnan uraa kirjailijana. Tämä etsivähenkinen teos on neljäs itsenäinen osa lasten tietokirjasarjaa, jonka avausosa oli Salla Savolaisen kuvittama ja Karo Hämäläisen kirjoittama Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunkimme (Tammi 2012). Sarjan muut teokset ovat Salla Savolaisen kuvittama ja Tapani Baggen kirjoittama Hämeenlinnan Janne – kuinka Jannesta tuli Jean Sibelius (Tammi 2015) ja Ilona Partasen kuvittama ja Elina Lappalaisen kirjoittama Ihmeellinen Minna ja suomalaiset supernaiset (Tammi 2019).

Karoliina Suoniemen kirjoittama ja Emmi Kyytsösen kuvittama Tehdaskaupungin lapset (Avain 2020) kertoo kiinnostavasti sanoin ja kuvin, millaista lasten elämä oli entisaikaan niin Tampereella kuin muillakin Suomen teollisuuspaikkakunnilla. Kirjaan on myös liitetty vaikuttavia sankaritarinoita köyhistä oloista nousseista kuuluisuuksista, kuten esimerkiksi Paavo Nurmesta tai Tapio Rautavaarasta. Martta Salmelasta kerrotaan teoksessa jostakin syystä vain pelkkänä työläisenä, vaikka hänestäkin tuli kuuluisa. Poliitikko Martta Salmela-Järvinen oli SDP:n kansanedustaja vuosina 1939–1959 ja TPSL:n 1959–1966. Hänestä tuli myös kirjailija, joka kirjoitti 1960-luvulla suuren suosion saavuttaneet neliosaiset muistelmansa, joiden ensimmäistä osaa on käytetty tietokirjan lähteenä.

Sanna Pelliccionin kuvittama ja Leena Virtasen kirjoittama Suomen supernaisia -sarjan kolmas osa Eeva! Kirjailija Eeva Kilven polut, muistot ja viisaat sanat (Teos 2020) tarjoaa sarjan edellisten Minna Canthista ja Ellen Thesleffistä kertovien tiiviiden elämäkertaosien tavoin kuva- ja tietokirjan usein sangen ahtaita rajoja rikkoen kiehtovaa katseltavaa ja kiinnostavaa luettavaa. Teos antaakin vahvan kokonaistaiteellisen elämyksen laadukkaan kuvituksen ja loistavan kerronnan ansiosta niin lapsille kuin aikuisille.

Supernaisia ja miehiä kuvaa myös kirja nimeltä Sankaritarinoita nuorilta nuorille. Tarinoita urheista edelläkävijöistä Gutenbergista Greta Thunbergiin (Into 2020). Kallion lukion 29 oppilasta valitsi kirjan sankarit lehtori Eva Havon ohjauksessa. Nuoret käsittivät sankaruuden sellaisiksi ominaisuuksiksi, joiden ansiosta saadaan aikaan hyvää muille ihmisille ja tärkeiden asioiden edistämiselle. Oppilaat kirjoittivat kirjaan sekä kauan sitten eläneistä sankareista että nykyajan hyvistä tyypeistä. Hienoa, että kustantaja on edistänyt nuorten osallisuutta antamalla heidän suunnitella ja kirjoittaa mahtavan kirjan, jonka kuvittajat ovat ammattilaisia.

Sankarinaisista ja -miehistä kertoo myös Mia Malmin kirjoittama ja Anja Reposen kuvittama Leijonatarinoita erityisille lapsille. 50 inspiroivaa ja rohkaisevaa tarinaa erityisistä lapsista, joista tuli erityisiä aikuisia (Otava 2020). Kirjan mottona on Antoine de Saint-Exupéryn viisas ajatus: Tärkeimmät asiat näkee sydämellä. Teoksessa kysytään, mikä yhdistää Palefacea, Deataa, prinsessa Viktoriaa, Lionel Messiä, Agatha Christietä ja Julia Robertsia. Vastaus on, että kaikki kirjassa esitellyt julkisuuden henkilöt ovat lapsena ja nuorena kohdanneet erityisiä vaikeuksia ja ennakkoluuloja esimerkiksi oppimisvaikeuksien tai keskittymisongelmien vuoksi. Vastoinkäymisistä ja ongelmista huolimatta – tai juuri niiden ansiosta – heidän on täytynyt löytää oma rohkea tiensä unelmiensa toteuttamiseksi. Leijonatarinat tarjoavat inspiroivia esikuvia ja samastuttavia vertaistarinoita. Erilaisuus saattaakin olla myös supervoima! Kiitos myös laajasta lähdeosiosta sekä erityistermejä avaavasta luettelosta kirjan lopussa.

Selkokielisten tietokirjojen tärkeä tehtävä on edistää yhdenvertaisuutta ja mahdollistaa lukeminen ja ymmärtäminen hieman helpommassa muodossa. Valokuvaaja, toimittaja ja tietokirjailija Martti Lintusen selkokirja Puolen maailman lapset (Pieni Karhu 2020) kertoo etenkin vaikuttavien valokuviensa ansiosta eri puolilla maailmaa elävien lasten vaikeista oloista. Kuvaaja on samalla tavoittanut välähdyksiä heidän iloisista leikeistään ja kulttuuristaan köyhyyden, ilmastonmuutoksen, sodan tai muun kurjuuden keskellä. Toivotaan konkreettisia tekoja maailman parantamiseksi ja näille arjen pikku sankareille nykyistä parempaa tulevaisuutta! Satu Leiskon kirjoittama tietokirja Koti Suomesta: nuorten maahanmuuttajien tarinoita uudesta kotimaastaan (Avain 2020) kertoo kahdeksasta eri maasta tulleen nuoren maahanmuuttajan vaikeuksista pärjätä Suomessa ilman kielitaitoa, kohdata uusia tapoja ja erilaisia ihmisiä, kunnes kukin heistä sai uusia ystäviä, koulutusta ja työtä. Oman elämänsä sankareita hekin, kuten Leiskon aiemmin kirjoittaman selkotietokirjan Tulin Suomeen: maahanmuuttajien tarinoita omasta kodistaan (Avain 2018) aikuiset!

Pasi Lönnin kirjoittamassa ja Jussi Kaakisen kuvittamassa lasten kuvatietokirjassa Paloasema (Tammi 2020) kuvataan arjen sankareita työssään. Teos sisältää paljon tuoretta tietoa paloaseman toiminnasta myös monille aikuisille, jotka lukevat kirjaa lapselleen. Sarjan edellinen osa oli nimeltään Poliisiasema (Tammi 2019), jossa poliisiaseman laaja toiminta välittyi asiantuntevasti ja lapsilukijoihin vetoavasti poliisikoira Reetun kommenttien välityksellä. Nyt paloaseman moninaista toimintaa kommentoi hauskalla tavalla dalmatiankoira Doni. Toinen aiheeseen liittyvä lasten tietokirja on Matti Waitisen kirjoittama ja Marjo Nygårdin kuvittama Palovaarin turvatärpit (Lasten Keskus 2020), jossa on myös mukana koira, Palokoira Pentti. Teos on suunnattu peruskoulun 1.-3. -luokkalaisille.  Kirjassa on tietoa arjen paloturvallisuudesta, ensiavusta ja pelastustaidoista. Teoksessa tutustutaan myös vapaapalokunnan toimintaan ja kerrotaan palokuntien nuorisotoiminnasta. Kirjan lopussa on 25-kohtaiset ohjeet kodin turvatarkastukseen. Tekijäkaksikon Palovaarin turvaopas (Lasten Keskus 2019) jaettiin Palosuojelun edistämissäätiön tuella ilmaiseksi kaikkiin Suomen esikouluihin. Toivottavasti Palovaarin turvatärppejäkin jaetaan kaikkiin Suomen ala-asteen kouluihin!

Historioitsija Janne Haikari on kirjoittanut ja Carlos da Cruz on kuvittanut kirjan nimeltä Suomalaiset tutkimusmatkailijat (S&S 2020), johon he ovat koonneet samojen kansien sisään peräti kahdeksantoista eri alojen tutkimusmatkailijan värikkään sankaritarinan. Kunkin aukeaman kuvitus on täynnä yksityiskohtia ja teksti etenee sarjakuvan tapaan puhekuplia seuraamalla.

Perimmäisten kysymysten äärelle pääsee Marketta Pyysalon kirjoittaman ja Carlos da Cruzin mainiosti kuvittaman Mitenniinmukakirjan (Lasten Keskus 2020) myötä. Toisinaan on harmiteltu, että on niin vähän filosofiaa käsitteleviä lastenkirjoja, mutta tässä mukaansatempaavassa kuvakirjassa pääsee tutustumaan aiheeseen, kun Aatos-poika etsii Sofia-kissaansa filosofi Aspasian johdolla. Tämän muinaisen naisfilosofin lisäksi tietokirjassa on mukana peräti 25 muuta filosofia pohtimassa hurmaavan hauskoja kysymyksiä. Nuoret voisivat puolestaan löytää niin Sofian kuin Aspasian Torsti Lehtisen kirjoittamasta tietokirjasta Sofian sisaret – Filosofian historian vaikuttavat naiset (Into 2020).

Nuoria sankaritarinoiden lukijoita saattaa myös kiinnostaa Katri Merikallion kirjoittama elämäkerta Tarja Halonen – erään aktivistin tarina (Into 2020) tai Petri Pietiläisen Naisten maailmanhistoria (Docendo 2020). Yritykselläkin on sankaritarinansa: Henna Koste on kirjoittanut ja Silja Maria Vihersaari kuvittanut kirjan nimeltä Marikirja. Marimekon luova historia Piccolosta Palstaan (Nemo 2020). Teos kertoo Marimekon huikean tarinan sen vahvan suunnittelijajoukon näkökulmasta.

Kotona koronan vuoksi

Koronaviruksen vaikutus ulottui monen lapsen ja nuoren harrastustoimintaan tiukkoina rajoituksina. Tietokirjojen avulla on sentään voinut yrittää pysyä edes tiedollisesti kiinni harrastuksissaan. Ehkäpä tietoteosten runsaasta valikoimasta on löytynyt lueskelun lisäksi myös ideoita harrastaa kotoa käsin kaikenlaista uutta ja mukavaa tai vaikkapa keinoja kehittää tunnetaitojaan.

Hannele Lampelan kirjoittamia ja Ninka Reitun kuvittamia Prinsessa Pikkiriikin astetta parempia loilotuksia (F-kustannus 2020) kehotetaan laulamaan omalla vastuulla. Miksi? Vanhat, kyllästyttävät lorut ja lastenlaulut on tässä laulukirjassa näet ”tuhmuroitu” uuteen moodiin. Esimerkkeinä mainittakoon vaikkapa klassinen Ukko Nooa -laulu, jonka nimenä on Äiti nukkuu tai Kolme varista, uudelta nimetään Kolme leivosta, jotka eivät tietenkään ole lintuja. Kun kirjan päähenkilö on monista mainioista lastenkirjoista tuttu Prinsessa Pikkiriikki, on toki itsestään selvää, että harakan sijaan Prinsessa pottuja keittää ja prinsessan tuntien Elefanttimarssista on tullut Taikakakkojen marssi. Hulvattoman hauska loru- ja laulukirja!

Laula ja näytä (F-kustannus 2020) on laulukirja, jossa lasten perinteiset laululeikit on puolestaan korvattu tukiviittomin, jotka ovat siis yksittäisiä viittomakielestä otettuja viittomia, siis viittomakielen selkokieltä.  Tukiviittomien käytöstä on todettu olevan hyötyä, kun lapsen kielellinen kehitys on viivästynyttä. Kirja sopii kotikäyttöön, päiväkoteihin ja muskareihin. Kirjassa on hyödyllinen QR-koodi käsipuheen tukiviittomavideoihin.

Nuorille on tarjolla räväkkää ja vahvaa naisnäkökulmaa kotimaisten artistien ja biisintekijöiden kirjassa Kapinallisten tyttöjen lauluja (F-kustannus 2020) nuottien ja laululyriikan muodossa. Mukana on myös kitaran otetaulukko. Hilpeistä tarinoista koottu Ismo Loivamaan kirjoittama kulttuurihistoriallinen tietokirja Elämä on ihanaa. Pieni musikaalikirja (Avain 2020) vie puolestaan musiikkiteatterista kiinnostuneet lukijansa nostalgisten musikaalimuistojen säihkyvään maailmaan silloinkin, kun teatterit on koronaepidemian takia suljettu.

Jalkapalloa harrastavat sekä tytöt että pojat, mutta pelikentille pääsy on pandemian vuoksi ollut hankalampaa kuin koskaan ennen. Kalle Nuuttilan kirjoittama ja Sami Kaarakaisen kuvittama Kuka keksi banaanipotkun & muita futisfaktoja Suomesta (Lasten Keskus 2020) esittelee jalkapalloseuroja, pelaajia (kaksi nais- ja 24 miespelaajaa) ja valmentajia sekä lopussa vielä Bubi-huuhkajan, jonka mukaan Suomen jalkapallomaajoukkueen lempinimeksi on tullut Huuhkajat. Johanna Harkkilan ja Ari Virtasen Matkani futaajaksi – juniorijalkapalloilijan kirja (Tammi 2020) jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa paneudutaan haastatteluiden muodossa jalkapallon pelaamiseen ja junnufutaajan arkeen eri näkökulmista. Toisessa osassa tasapuolisesti kahdeksan naispelaajaa ja kahdeksan miespelaajaa kertoo tarinansa huippupelaajaksi. Kirjassa kerrotaan myös, että yhä useampi jättää lihan pois ruokavaliostaan. Siksi teos myös tarkastelee, mitä urheilevan nuoren kasvissyöjän tulisi ottaa huomioon ravitsemuksessaan. Esimerkiksi Perparim Hetemaj kertoo, että on vasta Italiassa pelatessaan alkanut kiinnittää enemmän huomiota ruokailuunsa. Hän on vähentänyt lihansyöntiä ja syö lähinnä kasviperäistä proteiinia, kuten kikherneitä, papuja ja salaattia.

Kotikokkailun ja ruokavalion merkitys ja kiinnostus kasvoi etenkin siinä vaiheessa, kun koulut siirtyivät etäopetukseen. Veljekset Sami ja Pasi Kurosen kirjoittama kirja Junnut kokkaa (Otava 2020) haluaa innostaa lapsia ja nuoria ruoanvalmistuksen kiehtovaan maailmaan. Teoksen sekasyöjille suunnitellut selkeät ruokaohjeet on jaoteltu kolmeen eri vaikeusasteeseen, joten nuori kokkaaja voi valita taitojaan vastaavan tason.  Kirjaan on koottu myös innostavia leivontaideoita koulun tai harrastusryhmien myyjäisiin. Mukana ovat myös idolit Antti Tuisku, Anna Puu, Mike Back, Veronica Verho ja Marko ”Mörkö” Anttila, jotka vastaavat ruokaan liittyviin kysymyksiin ja paljastavat oman herkkureseptinsä. Lukija saa myös ravitsemusterapeutilta hyviä vinkkejä.

Jos paikkakunnalla ei ole uimahallia, korona-aikana sitä ei tarvitse murehtia, kun uimahallit on suljettu. Housuvaaran uimahalli – tietoa vesihirmuille (Into 2020) antaa lapsille neuvoja, miten voi yrittää toimia, että paikkakunnalle saataisiin uimahalli. Kirja sisältää perustellut ohjeet uimahallissa käyttäytymiseen sekä myös kaikenlaisia hauskoja uinti- ja vesileikkivinkkejä. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastamisliitto on tarkistanut Vuokko Hurmeen kirjoittaman ja Väinö Heinosen kuvittaman kirjan sisällön. Samassa sarjassa on aikaisemmin ilmestynyt yhtä hulvattoman hauska kirja nimeltä Housuvaaran huvipuisto (Into 2018). Aino Havukaisen ja Sami Toivosen tällä kertaa sarjakuvan keinoin toteutetussa vauhdikkaassa Tatu ja Patu – kovaa menoa kiskoilla (Otava 2020) Outolan pojat ovat ensi kertaa junassa, ja hassuja väärinkäsityksiä tupsahtaa koko matkan ajan. Samalla teos kuitenkin toimii myös junamatkailun hauskana oppaana ja tietokirjana aikana, jolloin matkailua on ollut syytä välttää.

Tietolähteiden löytäminen, käyttö ja tarkistaminen on tärkeä taito valeuutisten jylläämässä nykymaailmassa. Ari Haasion selkeä johdatus tietolähteiden maailmaan on Löydä! Opas helppoon ja tehokkaaseen tiedonhakuun (Avain 2020). Se on päivitetty laitos viiden vuoden takaisesta samannimisestä versiosta. Suositeltava opus nuorille! Tiedonhakutaitojen ylläpitämisen lisäksi monenlaiset kirjoittajaoppaat sopivat myös ajan henkeen. Saduista ja fantasiasta kirjoittamaan kiinnostuneille lapsille ja nuorille on tarjolla Mervi Heikkilän ja Anne Leinosen kirjoittama ja Brocin kuvittama Pieni taikakauppa. Fantastinen kirjoitusopas (Haamu 2020). Sanataideryhmissä hyviksi havaittuja harjoituksia voi myös tehdä kotona itsenäisesti. Kirjailija Anneli Kanto jakaa konkreettisia kirjoittamisneuvoja teoksessaan Kirjoittamassa (Reuna 2020). Hän kertoo laatineensa oppaansa kaikille, jotka kirjoittavat tosissaan ja jotka eivät voi olla kirjoittamatta. Niinpä kirjoittamista harrastava tai kirjailijaksi aikova nuori saa tästä kirjasta monenlaista hyödyllistä tietoa.

Kirjailija Jani Saxell neuvoo oppaassaan Tanssii kirjainten kanssa – inspiraatiota tämän päivän tarinankertojille (Art House 2020) taitavan kirjoittamisen avuksi perehtymistä kaunokirjallisuuden ja elokuvataiteen rakenteellisiin keinoihin, joita hän avaa kirjassaan ansiokkaasti. Niinpä nuorille pöytälaatikkokirjailijoille voisi suositella myös Juri Nummelinin tiiviisti kirjoitettua teostaSuomalaisen kirjallisuuden lyhyt historia (Avain 2020) sekä vielä tiiviimpää Spoilerivaroitus – 75 mieletöntä juonipaljastusta -kirjaa (Avain 2020), joka sisältää tiivistettyjä elokuvaesittelyitä, mutta paljastaa elokuvien loppuratkaisut vain, mikäli kirjan lukija haluaa. Kirjan alussa on lyhyt essee, jossa pohditaan, mitä spoilerit ovat ja mitä niistä tulee ajatella. Etupäässä Hollywood-tuotantoa olevat elokuvat on valikoitu sillä huvittavalla perusteella, että ne kärsivät erityisesti loppuratkaisun paljastumisesta. Hauskaa ja viihdyttävää luettavaa niin tarinankirjoittajille kuin kotikatsomossa kököttäville elokuvan ystäville!

Maria Kangaskortet on koonnut mainion ideakirjan, Ruutuvapaata koululaisille (Otava 2020). Kirjanen sisältää samoin kuin leikki-ikäisille suunnattu edeltäjänsä sata peliä, leikkiä, piirros- ja askartelutehtävää ilman älylaitetta. Niistä on takuulla hyödyllistä vaihtelua kotielämään.Tubettaja Nelli Orell opettaa piirustustaitoja innostavasti kirjassaan Luova kirjani – piirrä & väritä (Otava 2020). Opas koostuu selkeistä opetusosioista ja värityskuvista, joiden täyttämisessä Orell kannustaa luovuuteen. Oman tulevaisuuden pohtimisen avuksi on Meri Nykänen kirjoittanut teoksen Löydä oma polkusi – nuoren uraopas (S&S 2020). Kirjassa annetaan ammatinvalinnanohjauksen lisäksi vastauksia monenlaisiin nuorta askarruttaviin pulmiin sekä kannustetaan omien vahvuuksien löytämiseen ja itseä kiinnostavan uran tavoittelemiseen.

Lapsen itsetuntoa vahvistava iltasatukirja Suuri kirja vahvuuksista (Mäkelä 2020) tutustuttaa luonteenvahvuuksiin: Kirja liittyy psykologikaksikko Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin Ympyräiset-sarjaan, johon kuuluu yksittäisten tunnetaitoja käsittelevien kuvakirjojen lisäksi asteittain etenevä tunnetaito-ohjelma, josta saa tietoa tekijöiden laatimasta Tunnetaitojen käsikirjasta (Mäkelä 2020).

Suositut tubettajasisarukset Elina ja Sofia kannustavat Nelli Orellin kuvittamassa kirjassaan Kaikki on mahdollista (Tammi 2020) lukijoitaan tubettamisen lisäksi monipuolisiin harrastuksiin. Kirjassa, jossa korostuvat ystävällisyys, hyvät tunnetaidot ja oman itsensä hyväksyminen, annetaan innostavia vinkkejä unelmien toteuttamiseen. Nuorten arjen harmauteen tarjoaa inspiraatiota Inspis-kalenteri 2 (Otava 2020), jonka tekijä on tubettaja ja bloggaaja mmiisas eli Miisa Rotola-Pukkila. Täytettävässä kalenterissa on vinkkejä ja muistilistoja sekä hyviä pohdintoja kehonkuvasta, mielestä ja itsetunnosta.Nuorille naisille voi suositella Suvi Bowellanin Kiltin tytön voimakirjaa (Otava 2020). Edellä mainitut teokset on selvästi suunnattu tytöille ja nuorille naisille. Mainioita sukupuolineutraaleja tunnetaito-oppaita ovat Merja Klamin kirjoittama ja Mira Malliuksen kuvittama Hyvä tyyppi (Lasten Keskus 2020) sekä Paula Norosen kirjoittama ja Terese Bastin kuvittama Supermarsun kirja tunteista (Tammi 2020).

Eläinrakkautta, ympäristötietoisuutta ja planeettamme pelastamista

Ihmisen ja kotieläimen ystävyys ja yhteiselo on kiehtova aihe. Minä, kissa. Noin 20 mauneikasta muotokuvaa (Art House 2020) on J. S. Meresmaan kirjoittama ja Julia Savtchenkon viehkeästi kuvittama lasten tietokirja, joissa kerrotaan kautta aikain eläneistä kuuluisista kissoista. Suomesta mukaan ovat päässeet presidentti Tarja Halosen kissat Miska ja Rontti. Teosta voi verrata yläkoululaisille ja toisella asteella opiskeleville sopivaan Andreas Schlieperin ja Heike Reinecken kirjaan Kuuluisat kissat ja heidän ihmisensä (Bazar 2020), jonka on suomentanut Heli Naski. Sen kissavinjetein koristetut tarinat antavat tietoa niin kissoista kuin heidän omistajistaankin.

Ihmiset ovat seuranneet innokkaasti Ylen ahma-livestä Julia ja Matti -nimisiä ahmoja, jotka asustavat Ähtärin eläinpuistossa. Niistä kerrotaan Raili Mikkasen sympaattisessa Timo Ahopellon valokuvin kuvitetussa lasten tietokirjassa Suuri ja pieni ahma (Robustos 2020). Ahma on suurin Suomessa elävä näätäeläin, mutta pienien suurpetomme: siitä kirjan nimi. Teoksessa kerrotaan myös yleisemmin uhanalaisista ahmoista, joita maassamme elää enää vain noin 300.

Tietokirjailija Aura Koivisto ja kuvittaja Anu Vanas vievät lukijansa menneisyyden aikamatkalle jopa 56 miljoonan vuoden päähän kirjassaan Kadonneet eläimet (Minerva 2020). Pääsemme tutustumaan muinoin Suomessa ja Euroopassa sukupuuttoon kuolleisiin elämiin, kuten vaikkapa pitkäkärsäiseen pomppijaan, pienijalkaiseen valaaseen tai kavioeläimeen, jolla on käpälät.

Nykyisin etenkin pölyttävien hyönteisten kato on huomattu. Ihmiset innostuivat sen vuoksi kovasti Yleisradion Pelasta pörriäinen -kampanjasta, joka saavutti vuoden 2020 aikana huiman suosion. Kampanjassa kertyi lähes 76 000 kirjattua tekoa pölyttäjien elinolosuhteiden parantamiseksi. Suosittuja tekoja olivat pölyttäjäystävällisten kasvien istuttaminen ja hyönteishotellien rakentaminen. Asiantuntijoiden mielestä tärkein kampanjassa saavutettu tulos oli se, että tieto uhkaavasta tilanteesta on lisääntynyt ja ihmisten kiinnostus hyönteisiä kohtaan on kasvanut.

Hyönteisistä kertovista tietokirjoista saa lisää tietoa pölyttäjistä! Palkitun tietokirjailija Seija Samelan kirjoittama ja Juha Samelan kuvittama Kurkistus hyönteisten maailmaan (Pieni Karhu 2020) on oiva esimerkki siitä, miten selkokielinen teksti ja laadukas valokuvakuvitus muodostavat kiinnostavan ja helposti omaksuttavan tietokirjakokonaisuuden, vaikka kuvatekstejä ei ole. Silva Lehtisen Mikä ötökkä? (Avain 2020) on uudistettu versio vuonna 2007 julkaistusta samannimisestä WSOY:n kustantamasta kirjasta. Tekstiä on melko vähän, mutta kirjan kookkaat värikuvat, jotka on otettu luonnossa eläimiä vangitsematta ja vahingoittamatta, ovat selkeitä ja tuovat hyvin esiin hyönteisten pieniä yksityiskohtia.

Kauko Tykkyläinen kutsuu lukijat kirjansa avulla Retkelle sudenkorentojen maailmaan (Nemo 2020) tunnistamaan eri sudenkorentolajeja. Pieni kirja sopii melkein taskuun, ja sen takakannesta voi lukea hämmästyttävän tiedon, että kirja avaa näkymän yli 325 miljoonaa vuotta vanhan hyönteislahkon elämään. Sami Karjalaisen kirjoittama Suomen leppäkertut (Docendo 2020) on puolestaan aika kookas tietokirja. Se on erittäin perusteellinen teos, jonka esipuheessa korostuu hyönteisten merkitys. En halua vähätellä ajankohtaisia ongelmia, mutta laajemmassa mittakaavassa tarkasteltuna Trump ja terrorismi ovat vain kohinaa. Hyönteisten merkitys on paljon suurempi. Hyönteiset ovat korvaamattomia pölyttäjiä. Niillä on keskeinen rooli ravintoverkossa. Ne hoitavat maaperää muiden hajottajien kanssa. Ne torjuvat tuholaisia. Hyönteisistä riippuu ihmiskunnan tulevaisuus, toteaa kirjan kirjoittajaosuvasti.

Kuvatietokirjassa Keksintöjen maailma – kuinka nykyaika syntyi (Karisto 2020) seikkailevat lapset kuuluvat 1910-luvulla toimineeseen Apassit-nimiseen salaseuraan ja ovat tuttuja hahmoja Tapani Baggen kirjoittamista ja Carlos da Cruzin kuvittamista lastenromaaneista Aavehevosen arvoitus (Karisto 2018), Vanajaveden hirviö (Karisto 2018), Katoava muumio (Karisto 2019) ja Rautamiehen arvoitus (Karisto 2020). Kirjassa Apassit tutustuvat näyttelyyn, jossa on esillä monenlaisia tuon ajan uusia keksintöjä junista kirjoituskoneisiin. Hieno idea mahdollisuudesta tehdä lastenromaanien henkilöiden seurassa aikamatka nykyajan syntyyn tietokirjan avulla!

Tulevaisuuteen suuntautuu avaruusfysiikan professori Minna Palmrothin ja tulevaisuudentutkija Elina Hiltusen kirjoittama ja Sari Airolan kuvittama kirja Prinsessa, leijona ja maailmankaikkeuden salaisuus (Otava 2020). Sen tavoitteena on aktivoida etenkin leikki-ikäisiä tyttöjä innostumaan luonnontieteistä ja teknologiasta. Tekijät korostavat, että maailmassa on vaikeita ongelmia, joita voidaan ratkaista teknologian avulla. On kuitenkin vaarana, että ratkaisuista tulee yksipuolisia, jos eivät sekä naisten että miesten aivot ja näkemykset pääse mukaan. Tekniikka ja talous -lehti luonnehti kirjaa vakavasta asiasta syntyneestä hauskaksi kirjaksi, kun siitä on jätetty paasaus pois.

Pikkutieto-sarjan Missä sinä olet (Minerva 2020) tutustuttaa pikkulapset PLOP-nimisen olion johdolla niin avaruuteen kuin soluihin ja atomeihin.  Kirjan on kirjoittanut Laura Ertimo ja kuvittanut Sanna Pelliccioni. Mauri Kunnaksen Pieni ajantieto (Otava 2020) esittelee tiivistetyssä muodossa pikkulapsille ajan mittaamista ja vuoden kulkua. Kivat pikku kysymykset aktivoivat kirjan käyttäjiä. Kirjan sisäkansissa on syntymäpäiväkalenteri, johon voi merkitä sukulaisten ja ystävien syntymäpäivät. Kirjasen kuvitukseen poimittu tuttuja kuvia Kunnaksen kirjoista. Sarjassa on aiemmin ilmestynyt vastaavanlaisia pikku tietokirjoja, joiden aiheena on ollut urheilu, luonto ja avaruus. Päivä maapallolla – Poliisit (Karisto 2020) kuuluu tietokirjasarjaan, jossa Carlos da Cruz ja Anniina Mikama kertovat tällä kertaa eli puolilla maailmaa elävien poliisien päivästä. Viime vuonna sarjassa tutustuttiin mitä maailman koululaiset tekivät samanaikaisesti.

Lumotun maan kartasto – tarinoita muuttuvalta planeetalta (S&S 2020) tarjoaa kokonaisvaltaisen esteettisen ja tiedollisen lukuelämyksen kymmenen ainutlaatuisen kartan ja kertomuksen avulla. Kirjan tositarinat on kirjoittanut Laura Ertimo, kuvittanut Laura Kontinen, jotka ovat yhdessä laatineet teoksen merkittävää osaa esittävät kiehtovat kartat.

Geologi Saija Saarni on valinnut yllättävän näkökulman kirjaan nimeltä Kaiken maailman kuopat – hiidenkirnusta hymykuoppiin (Tammi 2020). Taidokkaasta kuvituksesta vastaa Anne Vasko. Teos rakentuu konkreettisesti kirjan sivulle tehtyjen kolojen muodostaman kuopan ympärille. Ensimmäisessä osassa kerrotaan luonnon kaivamista kuopista ja toisessa kerrotaan ihmisistä ja eläimistä, jotka kaivavat (ja sisältävät) kuoppia. Tero Hiekkalinna kertoo Avaruuden arvoituksia (Karisto 2020) Carlos da Cruzin mainiosti kuvittamassa tietokirjassa. Tekijäkaksikon sarjassa on aiemmin ilmestynyt Rakettimatkaavaruuteen (Karisto 2018) ja Tutkimusmatka avaruuteen (Karisto 2019). 

Nelivuotias lukukaverini tiesi heti Tiina Nygårdin kirjoittaman ja Maija Nygårdin kuvittaman kirjan nimen Hulivili ja oikutteleva ilmasto (Mäkelä 2020) kuultuaan, että hassu päähenkilö aikoo kasvattaa kalapuikkoja. Hän oli näet nähnyt päiväkotiryhmänsä kanssa tanssiteatteri Raatikon samannimisen esityksen siinä vaiheessa vuotta, kun teatterissakäynti oli mahdollista. Niin tanssiesityksessä kuin itse kirjassakin kerronnan ote on leikkisä, mutta se haastaa silti yleisön tai lukijakunnan miettimään toimivia tekoja ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.

Miten käy, kun isältä salaa lainattu drone joutuukin jäteastiaan ja kulkeutuu ties minne? Tiina Sarjan ja Mikko Posion kirjoittama sekä Henna Ryynäsen kuvittama Kuka vei roskat (Mäkelä 2020) on vauhdikas ja mukaansatempaava tarina kierrätyksen tärkeydestä. Sen päähenkilöinä ovat 9-vuotiaat kaksoset Anni ja Akseli ja heidän tiedekoiransa Voltti syventää kerrontaa jakaen faktaa kierrätysestä ja kiertotaloudesta Voltin viisaudet -faktasivuilla ja loppuraportissa. Teoksen oululaisen tekijäkolmikon mielestä on tärkeää, että lapsiin tulee valaa uhkakuvien sijaan positiivista uskoa siitä, että jokainen voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Niinpä tässä tietokirjassa osoitetaan, miten jätteet voi kierrättää tehokkaasti niin, ettei juuri mitään enää päädy kaatopaikalle. Anni ja Akseli selvittävät -sarjan ensimmäinen osa oli nimeltään Minne sähkö meni? (Mäkelä 2018), vaikka siinä itse asiassa kerrotaan, mistä sähkö tulee. Mitähän mielenkiintoista on luvassa seuraavaksi?

Yläkoulun ja toisella asteella opiskeleville on tarjolla monenlaisia vaikuttamisoppaita ja tietokirjoja ilmastonmuutoksesta. Sellaisia ovat esimerkiksi Rinna Saramäen 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman (Otava 2020), Silja Annilan, Sanna Pekkosen ja Kaisa Uusitalon Tekoja NYT! Maailmanpelastajan käsikirja (Otava 2020), Kaisa Happosen ja Karri Miettisen Ilmastotekokirja (WSOY 2020) ja Mari Uusivirran ja Eveliina Koskirannan kirjoittama sekä Jolanda Koskirannan kuvittama Vaikuta! Maailmanparantajan kirja (S&S 2020). Oppaissa annetaan hyviä ohjeita aktiiviseen toimintaan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan sekä haastatellaan tai esitellään henkilöitä, jotka pyrkivät pysäyttämään ilmastonmuutoksen nopean kasvun. Talvisen luonnon kaunis ylistyskirja on Ville Heikkisen, Pertti Koskimiehen, Jarmo Manniseen ja Markus Varesvuon Katoava talvi 2020 (Otava 2020). Se tuo esiin huolen ihmisten aiheuttamasta talven muutoksesta, johon pohjoisen eläimet eivät ehdi sopeutua.

Nippelitiedosta filosofisiin ajatusrakennelmiin

Vuosi 2020 oli IBBY Finlandin toiminnassa vahvasti lasten ja nuorten tietokirjapainotteinen. Virikkeitä-lehden 3/2020 teemana oli lasten ja nuorten tietokirjallisuus ja siinä oli mukana myös Ruotsin, Norjan ja Tanskan IBBY-järjestöjen tietokirja-aiheiset artikkelit. Samoin IBBY Finlandin järjestämän striimatun seminaarin nimenä oli Lasten ja nuorten tietokirjat lukuilon edistäjänä. Sen kiinnostavia esityksiä voi vielä jälkikäteenkin seurata Kirjastokaistan välityksellä. Seminaarin yhtenä yhteistyötahona toimi Suomen tietokirjailijat ry, joka julkaisi viime vuonna sekä alakouluun ja esiopetukseen että yläkouluun ja toiselle asteelle kootut tietokirjakatalogit. Kummassakin kirjasessa esitellään eri aihealueittain tietokirjoja, ja mukaan on liitetty monenlaisia harjoitusvinkkejä tietokirjallisuuden käsittelyyn koulussa. Toki näitä tehtäviä voi hyödyntää vaikkapa lasten ja nuorten omissa kirjallisuuspiireissä.

Tietokirjallisuuden tehtävänä on ohjata käsittelemään tietoa, ei niinkään oppia tietämään pelkkiä oikeita väitteitä. Lukemalla tietokirjoja oppii näkemään, että tietoa voidaan käyttää ja soveltaa. Kirjoja lukemalla kasvaa ymmärrys myös siitä, ettei kaikki tieto ole yhtä käyttökelpoista ja luotettavaa ja että toisinaan joudutaan tekemään oletuksia tai ajatuskokeita, joiden avulla hahmotetaan todellisuutta”, toteaa Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaani Pirjo Hiidenmaa Tietokirjoja kouluun! – Lukuvinkkejä esiopetukseen ja alakouluun -katalogin (Suomen tietokirjailijat 2020) esipuheessa. Helsingin yliopiston tietokirjallisuuden ja tietokirjoittamisen professori Anne Mäntynen toteaa puolestaan esipuheessaan kirjasessa Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä yläkouluun ja toiselle asteelle(Suomen tietokirjailijat 2020): ”Tietokirjallisuus on tunnetusti laaja ja monipuolinen kenttä, ja tietokirjat tarjoavat monenlaista tietoa ja taitoa monenlaisissa paketeissa. Niissä on yhtä lailla nopeasti haltuun otettavaa nippelitietoa kuin monimutkaisia filosofisia ajatusrakennelmia, joiden selittämiseen tarvitaan koko kirja”. Näihin ajatuksiin on helppo yhtyä ja lopuksi vielä todeta, että kaiken kaikkiaan lasten ja nuorten tietokirjavuosi 2020 oli ajankohtainen, monipuolinen ja kiinnostava. Hyviä lukuhetkiä mainioiden tietokirjojen parissa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.