Rakkautta lohikäärmeiden aikaan

Magdalena Hai

Kuinka kirjoittaa uskottavasti rakkaudesta, kun olet scifiä rakastava, taistelevia kyborgityttöjä kirjoittava, epäromanttinen peruna?

Magdalena Hai. Kuva Toni Härkönen 2017

Koska rakkaudesta on kirjoitettu niin paljon, siitä kirjoittaminen tuoreella tavalla on vaikeaa. Jos näet itsesi maailman epäromanttisimpana ihmisenä kuten minä, se on vielä vaikeampaa. Uskon, että kehittyäkseen kirjailijan tulee kirjoittaa pelkoa kohti, omien epävarmuuksiensa äärelle. Niinpä viimeisin romaanini Kolmas sisar aloittaa Royaumen aikakirjat -nimisen sarjan ja kertoo… rakkaudesta.

Kirjoitin Kolmatta sisarta neljä vuotta. Tuona aikana minulta julkaistiin myös useita rakkauden teemaa käsitteleviä novelleja, mm. ”Hänen kuvansa (Käärmeenliekit, 2015), ”Kaunis Ululian (Kristallimeri – tarinoita merirosvoista, 2015) ja ”Hänen huulensa ovat metsä” (Hänen huulensa ovat metsä, 2017). Ne toimivat eräänlaisina sormiharjoituksina Kolmannen sisaren eeppisiin mittoihin paisuvaan rakkaustarinaan.

Kirjailijana pyrin aina kirjoittamaan tarinoita, joista on mahdollista löytää lisämerkityksiä ja tasoja. Kun kirjalla on selkeä kärki – perusajatus ja teema, jota kohti kirjoitan – jokainen elementti tarinassa tukee sitä kärkeä. Kolmannessa sisaressa kuvaan erilaisia rakkauksia, jotka ovat niin romanttisia, eroottisia kuin platonisia. Mutta myös romaanin maailma itsessään koostuu asioista, joita itse rakastan tai jotka koen rakastettaviksi. Tällaisia ovat mm. tarinan scifi- ja manga-elementit sekä arkkityyppien, tarujen ja myyttien käyttäminen olentojen luomisessa.

Fantasiakirjallisuutta voi tarkastella eräänlaisena peilinä meidän todellisuudellemme ja Kolmas sisar onkin hyvin tarkoituksellisesti peiliromaani. Esimerkiksi noitien maailma Royaume on peili, jonka heijastuksesta voi tarkastella omaa maailmaamme. Royaume on monessa mielessä saavutettu utopia. Mutta kun sen jin-jang-perusta, Mustan ja Valkean noidan valtarakenne, hajoaa, koko maailma uhkaa murentua olemattomiin.

Samaa tasapainon tavoittelun ajatusta tarinassa edustaa noita Sucre de la Coeurin ja lohikäärme Kaaoksen kaikennielevä romanssi. Sucre on oman lajinsa kapinallinen, valapatto soturi, joka on tuomittu vartioimaan maailmoja syövää lohikäärmettä tämän tuhatvuotisessa vankeudessa. Sucre on periaatteissaan tinkimätön – järjestyksen edustaja, joka on yhtä aikaa Pyhä Yrjö ja Jeanne D’Arc. Hänen vastaparinsa Kaaos on selittämätön, sukupuoleton, kokoluokaltaan käsittämätön olento, joka elää halusta ja tuhosta.

Sucren ja Kaaoksen romanssi vaikuttaa olevan tuhoon tuomittu, sillä Kaaoksen vankeus voi päättyä vain jommankumman kuolemaan. Fantasiakirjailijana minulla on kuitenkin se etu, etteivät todellisuuden lainalaisuudet rajoita sitä, mitä voin kirjoittaa. Noita ja lohikäärme saavat onnellisen loppunsa. He eivät äärimmäisessä läheisriippuvaisuudessaan sovi esikuvaksi kenellekään todelliselle ihmiselle, mutta eräänlainen rakkauden ideaali he ovat. Sucre ja Kaaos saavuttavat romaanissa sen, mihin kukaan muista hahmoista ei pysty: merkityksellisen yhteyden, tasapainon ja harmonian. Sucre ja Kaaos ovat Jin ja Jang tulleina lihaksi.

Kolmas sisar oli yksi vuoden 2018 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdokkaista. Kirjasta tehtiin useita artikkeleita kaikkiin suurimpiin päivälehtiin ja Helsingin Sanomissa sen maailmaa kuvattiin ”kiehtovaksi todellisuuksien verkostoksi”. On ollut upeaa nähdä, että epäromanttisen scifiperunan näkemys rakkauden täyttämästä multiversumista on tavoittanut niin kriitikoiden arvostuksen kuin lukijoiden kiintymyksen.

Magdalena Hain lukuvinkit

Haluan nostaa esille kaksi kirjaa: Finlandia-ehdokkaanakin ollut Riina Mattilan Järistyksiä (WSOY 2018) oli suorastaan vereslihalle vetävä nuoruuden ja itsen löytämisen kuvaus. Suosittelen ihan jokaiselle nuorelle ja nuoren vanhemmalle. Spekulatiivisen fiktion puolelta Nonna Wasiljeffin Loukkupoika (Otava 2018) oli miellyttävä yllätys. Wasiljeff on onnistunut luomaan dystopian perinteisistä rakennuspalikoista varsin tuoretta ja vetävää trillerinomaista menoa. Suosittelen erityisesti innokkaille pelaajille, sillä kirjan kerrontatapa toi hieman mieleeni roolipelien rakenteen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s