Suomen supernaisia -sarja: vuoropuhelua kuvittajan ja kirjailijan kesken

Jaana Pesonen 

Bolognan kirjamessut vuonna 2017: toimittaja Leena Virtanen ja kuvittaja Sanna Pelliccioni kiinnittävät molemmat huomiota siihen, kuinka erilaiset elämäkertateokset, erityisesti naisista, ovat lisääntyneet valtavasti. Haastattelen Leena Virtasta liittyen Suomen supernaisia -sarjaan, ja hän mainitsee esimerkkinä taidemaalari Frida Kahlon, josta Bolognassa oli esillä useita eri teoksia.

Bolognassa Virtanen ja Pelliccioni kuulevat myös, että alun perin italialaisesta teoksesta Iltasatuja kapinallisille tytöille (Elena Favilli & Francesca Cavallo, 2017) ollaan tekemässä suomennos. Hyvin pian syntyy yhteinen innostus tehdä kirja suomalaisesta merkittävästä vaikuttajasta. Alusta asti ajatus on selvä: kirja tehdään Minna Canthista. Alun perin tietokirjasarja ei ollut itsestäänselvyys. Kun Teos-kustantamossa innostutaan ideasta, päätetään pian, että yhteistyönä syntyykin sarja Suomen supernaisia.

ellen_suree
Ellen suree. Kuva Sanna Pelliccioni.

Ajoitus osuu todella kohdalleen, sillä naisten elämistä kertovat Iltasatuja kapinallisille tytöille (S&S 2017) sekä Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille) – Kertomuksia rohkeista naisista Minna Canthista Almaan (toim. Taru Anttonen & Milla Karppinen, Into Kustannus 2018) nousevat ilmiöiksi myös Suomessa. Suomessa julkaistaan useampi teos, kuten Tarinoita suomalaisista tytöistä, jotka muuttivat maailmaa (Iida Salminen & Riikka Salminen, S&S 2018), ja näin merkittävien naisten elämät tuodaan monipuolisesti lastenkirjamarkkinoille. Minna Maijalan elämäkerta Herkkä, hellä, hehkuvainen ─ Minna Canth (Otava 2014) oli myös keskeinen tiedonlähde. Lisäksi Virtanen mainitsee #MeToo-liikkeen, ja siitä seuranneen yhteiskunnallisen keskustelun, joka myös osaltaan heijastui lasten- ja nuortenkirjallisuuteen juuri naisia esille nostavina teoksina.

Suomen supernaisia on selkeästi alusta asti kuvakirjasarja, jossa taustatutkimus ja suunnittelu tehdään yhteistyönä kirjailijan ja kuvittajan välillä. Virtanen kuvailee prosessin olleen miellyttävä ja innostava, ”vuoropuhelua alusta asti”. Hänelle oli myös selvää, että kuvittajana Sanna Pelliccioni saa vapaat kädet työhönsä. Virtasen toimittajatyötausta ja kirjallisuuden opinnot tekivät taustatutkimuksesta sujuvaa, eikä lastenkirjaan sopivien sisältöjen valintakaan ollut hänen mukaansa vaikeaa. Minna! -teoksen kohdalla tehtiin esimerkiksi päätös, ettei Canthin masennuskausista kerrota suoraan, vaan niihin viitataan epäsuorasti.

Virtaselle teksti herää eloon kuvissa, minkä vuoksi lastenkuvakirjojen tekeminen on hänelle hyvin mieluisaa työtä. Hän on tunnettu aiemmin muun muassa Xing-kirjasarjasta, jonka päähenkilönä on Kiinasta adoptoitu Xing-tyttö. Virtanen on toimittajan työssään, erityisesti televisio-ohjelmien ja elokuvien arvioinnissa, pitänyt esillä vähemmistöjen ja marginalisoitujen ryhmien oikeuksia, sekä kunnioittavaa representointia. Merkittäviä naisia esille tuova kirjasarja on sinällään hänelle hyvin luonteva jatkumo.

ellen_omakuva
Ellenin omakuva. Kuva Sanna Pelliccioni.

Suomen supernaisia -sarja jatkuu syksyllä 2019 julkaistulla teoksella Ellen! Taiteilija Ellen Thesleffin elämä ja villit värit. Sitä varten Virtanen ja Pelliccioni jatkoivat yhteistä tutkimustyötä. Yhdessä tehtiin myös matka Ellenille merkittävälle paikalle, Ruoveden Muroleehen, jossa hänen perheellään oli aikoinaan huvila, Casa Bianca. Myös Ellenin kohdalla ajoitus osui täydellisesti kohdilleen. Thesleffin taiteelle avautui näyttely Ellen Thesleff Minä maalaan kuin jumala huhtikuussa 2019 Helsingin taidemuseo HAM:issa. Näyttely juhlistaa Thesleffin, jonka syntymästä tuli lokakuussa kuluneeksi 150 vuotta, uraa taidemaalarina. Näyttelyn kuratoi taidehistorioitsija Hanna-Reetta Schreck, joka myös julkaisi vuonna 2017 Thesleffin elämästä ja taiteesta kertovan teoksen Minä maalaan kuin jumala (Teos 2017). Thesleffin elämänkerta tarjosikin lisää ideoita myös kuvakirjaan.

Pelliccionin upea kuvitus todella herättää näiden naisten tarinat eloon. Erilaisia tekniikoita yhdistelevä kuvitus on leikkisä, hauska ja visuaalisesti voimakas. Suomen kirjataiteen komitea myönsikin Minna!-teokselle Kaunis kirja -palkinnon vuonna 2018. Virtanen kertoo, että Pelliccionin kanssa työskentely on monella tapaa jaettua yhteistyötä, ja heille on molemmille tärkeää, että myös kirjan kannen arvo muistetaan. Houkuttelevan kansikuvan lisäksi sarjan toiseen osaan haluttiin kuvittajan ja tekstin tuottajan yhteistyötä painottaa vielä entisestään, joten kirjan kanteen haluttiin nimet järjestykseen, jossa kuvittaja kerrotaan ensin, ja sitten kirjoittaja.

Kuvakirjasarjalle, joka keskittyy taiteen ja kulttuurin parissa elämäntyönsä tehneisiin naisiin on todella tilausta. Seuraavaksi sarjassa saadaan tutustua runoilija Eeva Kilven elämään. Kilpi on upea ja ajankohtainen valinta myös ympäristönsuojelutaustansa vuoksi. Jäämme kiinnostuksella odottamaan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.