Suomennettuja kirjoja sadan vuoden ajalta

Asra Pietilä

Referaatti Päivi Heikkilä-Halttusen luennosta ”Satunnaisesta poiminnasta käännöstulvaan – havaintoja lasten- ja nuortenkirjallisuuden suomentamisesta ja kääntäjistä reilun 100 vuoden ajalta” osana Studia generalia -luentosarjaa Lastenkirja kääntäjän kädessä Tampereen yliopistolla 11.9.2018.

Päivi-Heikkilä-Halttunen-336x448
Päivi Heikkilä-Halttunen

Tutkija-kriitikko Päivi Heikkilä-Halttunen käynnisti Lastenkirja kääntäjän kädessä -luentosarjan luennollaan ”Satunnaisesta poiminnasta käännöstulvaan – havaintoja lasten- ja nuortenkirjallisuuden suomentamisesta ja kääntäjistä reilun 100 vuoden ajalta”. Heti luennon alkuun Heikkilä-Halttunen totesi, ettei sata vuotta mahdu yhteen luentoon. Hän huomautti, että tämä luento koostuu vain muutamista hänen mielestään tärkeimmistä ja kiinnostavimmista aiheista kääntämisen historiassa. Hän lähestyi aihetta suomalaisen kirjallisuuden näkökulmasta.

Heikkilä-Halttunen pohjusti luentoa korostamalla hyvien suomennosten tärkeyttä etenkin lasten kielitaidon kehityksen kannalta. Laadukkaat suomennokset innostavat lasta perehtymään kieleen. Erityisesti lukutaidon alkuvaiheessa kielen nyanssit ovat tärkeitä, joten lastenkirjallisuuden värikäs kieli on oivallinen virike, Heikkilä-Halttunen selvensi.

Historiallista kehitystä Heikkilä-Halttunen esitteli kertomalla, että suuri osa Suomessa ilmestyneestä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on käännöskirjallisuutta. Käännössuosikkeja haettiin etenkin sotavuosina Ruotsista: sieltä ovat kotoisin esimerkiksi Peppi Pitkätossu ja Pekka Töpöhäntä. Käännetyt teokset alkoivat kuitenkin pian innoittaa suomalaisia vastineita. Esimerkiksi Seljan tytöt pohjautuu teokseen Pikku naisia.

Heikkilä-Halttusen mukaan kiinnostava käänne on myös se, miten suomalaiset ovat vieroksuneet fantasiaa. Syyksi tälle hän esittää topeliaanisen perinteen, jonka takia tuohon aikaan suosittiin mieltä jalostavaa ainesta. Toisin sanoen, kirjallisuuden haluttiin kehittävän lukijansa ajatusmaailmaa ja moraalia erilaisin opetuksin. Nykypäivän suosikkihahmoihin lukeutuva Nalle Puh on yksi esimerkki fantasiasta, jolla kesti oma aikansa sulkeutua suomalaisten suosioon.

0069851_2.jpgx1950-luvulle saavuttaessa lastenkirjallisuudessa tapahtui muitakin muutoksia. Lukijakunta huomasi, että vaikka lastenkirjallisuus onkin suunnattu lapsille, voi se salaviisaudellaan viihdyttää myös aikuisia. Esimerkkinä tästä Heikkilä-Halttunen mainitsee Pikku Prinssin, jonka suosio kasvatti tietoisuutta uudesta ilmaisumuodosta.

Itse kirjallisuuden lisäksi aika on muuttanut myös teosten markkinointia. Heikkilä-Halttunen allekirjoittaa Alice Martinin ajatuksen siitä, että käännöksen huomiotta jääminen on positiivista palautetta. Monen mielestä käännös on sujuva silloin, kun sitä ei edes huomaa käännökseksi. Kääntäjän näkyvyys on kuitenkin kuluneina vuosina lähtenyt nousuun – onpa muutama kääntäjä saanut nimensä jo kirjojen kansiinkin.

Heikkilä-Halttunen pitää tätä kehitystä positiivisena, sillä kääntäjällä on suuri vaikutus lopputuotteeseen. Esimerkiksi 1950-luvulle asti suomentajat vähensivät rutiininomaisesti alkuperäisteoksen sentimentaalisuutta ja teosviittauksia, muuttivat hahmojen ja paikkakuntien nimiä sekä lyhensivät teoksia muillakin keinoin – useimmiten kustantajankin vaatimuksesta.

Kääntäjät muokkaavat teoksia nykyäänkin, esimerkiksi kääntäessään uudelleen jo kertaalleen käännettyjä teoksia. Halu tilata uusi käännös jo kertaalleen käännetystä teoksesta voi olla idealistinen: vanhentunutta kieltä ja arvoasetelmia uudistetaan, koska lapselle halutaan tarjota nykyaikaisempi ajatusmaailma. Heikkilä-Halttunen päätti luennon korostaen vielä kerran sitä, miten tärkeitä laadukkaat suomennokset ovat lasten kielen kehitykselle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s